Hallituksen mukaan työelämää koskevien muutosten tarkoituksena on tukea muun muassa työllisyyttä ja kilpailukykyä.
Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel on täysin samoilla linjoilla siitä, että työllisyysaste tulee saada nousuun ja työllistymistä pitää helpottaa.
”Tavoitteiden saavuttamiseksi on useita keinoja. Me pyrimme vaikuttamaan siihen, että keinot olisivat jäsentemme kannalta parhaat mahdolliset”, Salokannel kertoo.
Hänen mielestään on tärkeää löytää hallitusohjelmassa esitettyjä toteutustapoja tasapainoisempia ratkaisuja.
Monet ammattiliitot ovat järjestäneet pitkin syksyä poliittisia mielenilmauksia vastustaakseen hallituksen esityksiä. ”Suomen Ekonomit ei ole tehnyt päätöstä poliittisiin mielenilmauksiin osallistumisesta, joten toimet eivät koske meidän jäseniämme. Ohjeistamme ekonomeja pysymään omissa töissään, mikäli heidän työpaikallaan järjestetään mielenilmauksia muiden liittojen toimesta”, Salokannel sanoo.
Irtisanomissuojan heikentäminen
Henkilöön liittyvän irtisanomissuojan heikentämistä koskeva hallitusohjelmakirjaus on Salokanteleen mukaan haastava. Jatkossa työntekijän voisi irtisanoa pelkästään asiallisesta syystä.
”Ymmärrämme, että etenkin pienille yrityksille työntekijöiden palkkaaminen on iso riski, jos irtisanominen on vaikeaa esimerkiksi virherekrytoinnin sattuessa kohdalle”, Salokannel myöntää.
Hallituksen ehdotuksessa irtisanomiskynnystä alennetaan kuitenkin niin merkittävästi, että sitä ei voi hyväksyä. Jatkossa esimerkiksi ekonomi, joka ei pääse työnantajan määräämiin epärealistisiin tulostavoitteisiin, voitaisiin irtisanoa.
Salokannel uskoo, että kolmikannassa pystytään löytämään sellainen ratkaisu, jolla itse tavoitteeseen, eli selkeään alisuorittamiseen tai laiminlyönteihin, voidaan puuttua nykyistä paremmin. Jos hallitusohjelmassa oleva kirjaus menee sellaisenaan läpi, se laskee työsuhdeturvan erittäin matalalle ekonomienkin osalta.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen ja porrastaminen
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan pitää kannustaa nopeaan työllistymiseen.
Jos ansiosidonnaista työttömyysturvaa tarkastellaan ekonomien mediaanipalkalla, voidaan sanoa, ettei sen taso ole erityisen hyvä. Siitä ei ole muodostunut ekonomien osalta kannustinloukkua.
”Järjestelmä vaatii kehittämistä. Jos tuki porrastetaan, sen taso ei saa tippua liian nopeasti. Alkuvaiheessa tuen suuruus voi olla lähempänä jopa oikeaa ansiotasoa, mutta kestoa voidaan lyhentää. Työssäoloehdon pidennys pitää toteuttaa maltillisesti”, Salokannel linjaa.
Lisäksi työllistymistä edistävät palvelut on liitettävä kiinteästi muutokseen.
”Haluamme olla osa ratkaisua niiden osalta, joten olemme valmiit tarjoamaan työllistämispalveluja jäsenillemme kokonaisratkaisun osana. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota yli 55-vuotiaiden haasteisiin löytää työtä.”
Määräaikaisten työsuhteiden perusteiden helpottaminen
Määräaikaisten työsuhteiden lisääntyminen lisää epävarmuutta työmarkkinoilla. Salokannel ei näe syytä löysentää määräaikaisten työsuhteiden perusteita, sillä jo tällä hetkellä yritykset voivat käyttää kuuden kuukauden koeaikaa.
Jos näin kuitenkin tehdään, pitää Salokanteleen mukaan huolehtia siitä, ettei määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen ole mahdollista. Jos työnantaja tarvitsee vakiintunutta työvoimaa, se pitää palkata toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin.
”Tässäkin kysymyksessä voisi olla perusteltua, että mikroyritykset pystyisivät käyttämään määräaikaisia työsopimuksia vapaammin kuin isommat.”
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on huolestuttanut ekonomeja. Salokannel ymmärtää sen hyvin, mutta ymmärtää myös hallituksen perustelut lakkauttamiselle. Nykyisen tuen hyödyt eivät ole tutkimuksien valossa kattaneet sen kustannuksia. Lisäksi koulutus on kasautunut niille, jotka muutenkin kouluttautuvat.
”Jos aikuiskoulutustuki lakkautetaan, pitää sen tilalle saada uusi malli.”
Jatkuvan oppimisen tarve ei ole kadonnut, yritysten osaamistarpeet muuttuvat nopeasti. Yhden tutkinnon taktiikka ei riitä, vaan osaamista pitää kehittää koko ajan läpi työuran.
Aikuiskoulutustuen tilalle Suomen Ekonomit ehdottaa osaamistiliä.
”Se toimii siten, että kaikille työikäisille myönnetään vuosittain osaamisraha, jota voi käyttää tutkinnon jälkeisen osaamisen kehittämisen kustannuksiin. Rahaa voi käyttää joko vuosittain tai parin vuoden välein enemmän kerralla”, Salokannel kertoo.
Osaamistili on vakuutustyyppinen turva, joka rahoitetaan työntekijöiden ja työnantajien osaamisvakuutusmaksulla sekä tarvittaessa työvoimaviranomaisen toimesta. Se ei vaadi uusia rakenteita.
Paikallisen sopimisen laajentaminen
Paikallisen sopimisen perusta on työehtosopimuksissa. Työehtosopimukset ovat tärkeitä myös ekonomeille, sillä yleiskorotukset ovat merkittävin ekonomien palkkoja korottava tekijä.
Salokannel uskoo, että paras tae työehtosopimuksien syntymiselle jatkossakin on se, että niitä voidaan räätälöidä paikallisesti yritysten tarpeiden mukaan. Paikallisen sopimisen tasapainoinen laajentaminen on ollut Suomen Ekonomien tavoitteena jo vuosia.
”Hallituksen pyrkimys muuttaa paikallista sopimista pohjoismaiseen suuntaan on hyvä. Uudistukseen pitää kuitenkin ottaa mukaan kaikki Pohjoismaissa hyväksi koetut välineet, kuten esimerkiksi henkilöstön myötämääräämisoikeus”, Salokannel muistuttaa.
Se tarkoittaa sitä, että jos osapuolet ovat eri mieltä paikallisen sopimuksen tulkinnasta, mennään palkansaajapuolen tulkinnan mukaan, kunnes tuomioistuin on mahdollisesti ratkaissut asian.
”Kannatamme vahvasti paikallisen sopimisen lisäämistä, mutta emme hyväksy hallitusohjelmakirjauksia, jotka heikentävät henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia. Toimiva henkilöstönedustusjärjestelmä on paras tapa huolehtia tasapainoisesta paikallisesta sopimisesta.”
Paikallisen sopimisen laajentaminen tulisi kohdentaa ennen kaikkea pieniin yrityksiin, joissa yrityskohtaiset tarpeet ja sopimisen haasteet ovat suurimmat.
Lakko-oikeuden kaventaminen
Suomen Ekonomit on aina vastustanut laittomia lakkoja. Jos hallitus korottaa laittomiin lakkoihin liittyviä hyvityssakkoja, tulee tasapainon vuoksi tiukentaa myös työnantajan työehtosopimusrikkomuksista aiheutuvia sanktioita.
”Jos lakko-oikeutta kavennetaan, on tärkeää tehdä huolellinen laillisuusarviointi. Emme vastusta hallituksen esittämiä muutoksia, jotka ovat kansainvälisten sopimusten mukaisia ja vastaavat muita Pohjoismaita”, Salokannel sanoo.
Vientivetoinen palkkamalli
Vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistaminen lain keinoin ei innosta Salokannelta. Hänestä ei ole hyvä ajatus, että lakiin kirjattaisiin velvoitteita palkankorotuksiin liittyen.
”Pyrimme edunvalvonnallamme siihen, että työmarkkinoilla syntyy työmarkkinaosapuolten kesken vastuullinen, ostovoimasta huolehtiva malli, johon työehtosopimusten palkankorotukset perustuvat. Työmarkkinaneuvottelujen rajoittaminen lailla rapauttaa koko neuvottelujärjestelmää”, Salokannel toteaa.
Lue myös:
