”Työelämä on muuttunut valtavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Suuri osa työntekijöistä on nyt aivotyöläisiä, jotka tekevät usein töitä ajasta ja paikasta riippumatta. Fyysisen kuormituksen sijaan suurin rasite on henkinen uupuminen.
Työ on monimuotoista ja silppuuntunutta: siinä hypitään asiasta toiseen ja palloja on ilmassa samaan aikaan paljon. Työn ja vapaa-ajan erottaminen on varsinkin etätyöläisellä entistä vaikeampaa, kun työpiste aukeaa avaamalla läppärin kannen tai viestisovelluksen kännykästä.
Työn määrä ei ole välttämättä lisääntynyt, mutta tehokkuusvaatimukset ovat kovat. Työ on entistä vaativampaa, kun koneet hoitavat helpommat tehtävät.
Yhä useampi työskentelee myös kansainvälisessä organisaatiossa, jolloin työtä tehdään muullakin kuin omalla äidinkielellä. Aikaeroista johtuen työaika venyy ja paukkuu. Vaikka kansainvälisyys koetaan yleensä myös rikastuttavaksi asiaksi, kulttuurierot ja monen kielen käyttäminen väsyttävät.”
Hyvinvointi edellyttää valintoja
”Suorittamisen ja burnoutin partaalla heilumisen sijaan pitäisi opetella tekemään töitä järkevämmin. Tähän me tarjoamme Heltillä erilaisia keinoja. Meistä perinteinen työterveyshuolto ei aja ajatustyöläisen etua. Sairauksien hoitaminen ei riitä, sillä hyvinvointi on paljon muutakin kuin jäävuoren huippuna näkyvä sairastuminen ja sen taklaaminen. Hyvinvointia tulisi pystyä pitämään jatkuvasti yllä, jotta työkyky säilyy.
”Jaksamisesta olisi tärkeä puhua ammattilaisen kanssa ajoissa.”
Aivotyöläisille tyypillisiä ongelmia ovat muun muassa unettomuus ja palautumiseen liittyvät haasteet. Oman hyvinvoinnin kannalta pitäisi osata tehdä oikeita valintoja ja analysoida omaa tekemistä. Näen, että jaksamisesta ja kuormituksesta olisi tärkeää keskustella ammattilaisen kanssa ennen kuin edes on minkäänlaista sairautta havaittavissa. Sitä kautta voitaisiin löytää keinoja työnteon hallintaan.
Työterveyshuolto ei minusta ole yksittäisen ihmisen terveyden hoitamista vaan koko organisaation toimintamalli ja kulttuuri. Työterveyden pitää myös tukea esihenkilöitä, HR-tiimiä ja johtoa siinä, miten ennaltaehkäisevää toimintaa suunnitellaan ja jalkautetaan.”
Liikuntaseteli ja virkistyspäivä eivät riitä
”Myyn työkseni Heltin palveluja yrityksille. Näen päivittäin, miten niissä voidaan ja vastaako työterveyshuolto ajankuvaa. Monet yritykset ovat heränneet muutokseen. Työhyvinvointipalvelujen tarjoaminen koetaan tärkeäksi, ja myös osaksi yritysbrändiä. Liikuntasetelit, lounassetelit ja vuotuinen virkistyspäivä eivät vielä varsinaisesti ole työhyvinvoinnin hoitamista, vaikka toki niilläkin on paikkansa.
On ilo myydä palvelua, joka aidosti auttaa ihmisiä. Kuulen usein potentiaaliselta asiakkaalta tapaamisen jälkeen, että keskustelu oli silmiä avaavaa. Kaikkiin organisaatioihin palvelumme eivät sovi: joillekin muutos on liian iso. Työhyvinvointiin satsaaminen vaatii eri tavalla panostamista ja viestin viemistä työntekijöille, heidän osallistamistaan tarjoamiimme valmennuksiin ja muihin työhyvinvointia parantaviin keinoihin.
”Iso osa tapaamisista on uuden toimintatavan esittelyä.”
Koronan mukanaan tuoma digiloikka tosin helpottaa meidän palvelujemme vastaanottamista. Tarjoamme mahdollisuuksia etänä niin ryhmävalmennuksiin kuin henkilökohtaisiin tapaamisiin esimerkiksi lääkärin kanssa. Myyntityössäni olenkin tottunut siihen, että iso osa tapaamisista on uuden toimintatavan esittelyä ja tiedon jakamista.
Pääsen käymään mielenkiintoisia keskusteluja, viemään tärkeää viestiä ja muutosta eteenpäin. Hienoimpia hetkiä työssäni on, kun aiemmin tapaamani henkilö soittaa vuoden, parin päästä ja kertoo, että nyt heidän organisaationsa olisi valmis muutokseen. Siemen on jäänyt itämään keskusteluistamme.”
Teksti: Eeva-Kaisa Tarkkonen
Kuva: Vesa Laitinen
Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 2/2021.
Lue myös:
Ekonomeja stressaavat työtaakka, kiire ja johtamisongelmat
Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa