Oletko törmännyt tilanteeseen, jossa työnantaja tarjoaa työntekijöille ero- tai lähtöpaketteja? Työsuhteen päättämissopimukset ovat ekonomeilla yleisiä ja paljon käytetty vaihtoehto irtisanomiselle. Lähtöpakettien tarjoaminen on jo pitkään lisääntynyt, kertoo Suomen Ekonomien työsuhdejuristi Sarianna Heiska.

”Ne eivät ole ekonomien maailmassa vähenemään päin, päinvastoin. Meidän juristeillemme tulee päivittäin niihin liittyviä yhteydenottoja.”

Jäsenet kysyvät Suomen Ekonomeista neuvoa tarjottujen lähtö- tai eropakettien hyödyistä ja haitoista, ja hyvästä syystä: niiden vastaanottamiseen liittyy paljon selvitettäviä asioita.

Yhdessä tehty sopimus

Päättämissopimuksessa työsuhde päätetään yhdessä sopimalla. Työnantaja ei siis irtisano työntekijää eikä työntekijä irtisanoudu. Usein puhutaan myös lähtö- tai eropaketeista.

Yt-neuvottelujen yhteydessä tarjotuilla lähtöpaketeilla työnantaja pyrkii yleensä vähentämään irtisanottavien määrää.

”Työnantaja saattaa ensin kartoittaa vapaaehtoisia lähtijöitä tarjoamalla eropaketteja, jolloin voi jäädä vähemmän painetta irtisanoa työntekijöitä tuotannollis-taloudellisilla perusteilla. Paketteja saatetaan myös tarjota tukipaketiksi yt-neuvottelujen jälkeen jo irtisanomisen kohteeksi valikoituneille. Tai sitten on päätetty tarjota päättymissopimusta yksittäiselle työntekijälle, jonka työsuhde halutaan syystä tai toisesta päättää.”

Osapuolet luopuvat molemmin puolin kaikista vaatimuksista toisiaan kohtaan.

Päättämissopimuksessa työnantaja maksaa työntekijälle rahaa vastineeksi siitä, että hän suostuu päättämään työsuhteensa sopimuksella. Lisäksi osapuolet luopuvat molemmin puolin kaikista työsuhteeseen ja sen päättymiseen liittyvistä vaatimuksista toisiaan kohtaan.

Sarianna Heiska muistuttaa, että tämän vuoksi sopimukseen pitää tarkasti yksilöidä kaikki rahat, mitä työnantajalta on tulossa – muuten niitä ei enää myöhemmin voi vaatia.

Sopimuksen vapaaehtoista luonnetta kuvaa se, että työntekijä ei esimerkiksi voi yt-neuvottelujen yhteydessä vaatia lähtöpaketin saamista, jos työnantaja ei niitä tarjoa. Vastaavasti työnantaja ei myöskään voi pakottaa ketään lähtöpakettia ottamaan.

Yrityksessä ei tarvitse olla käynnissä yt-neuvotteluja tai muuta murrosvaihetta, vaan paketista voidaan sopia koska tahansa. Aloitteen voi tehdä yhtä hyvin työntekijä kuin työnantaja.

Työnantaja vähentää riskejään

Jos työnantaja haluaa vähentää paljon työntekijöitään tai päättää jonkun työsuhteen, eikö yksinkertaisinta ja firmalle halvempaa olisi yksinkertaisesti irtisanoa?

Sarianna Heiska näkee päättämissopimukset erityisesti työnantajan riskienhallinnan keinona. Jos työntekijä ottaa paketin vastaan, hän samalla luopuu esittämästä mitään muita kuin sopimuksessa yksilöityjä vaatimuksia työnantajaa kohtaan ja siitä, että voisi riitauttaa työsuhteensa päättymistä. Osapuolet voivat päättää sopimussuhteensa nopeasti, joustavasti, lopullisesti ja salassa pitäen. Työnantajalle tästä voi olla sekä taloudellista etua että mainehyötyä.

”Jos työnantaja irtisanoo, siinä on aina riskinä, olivatko irtisanomisen perusteet lailliset ja oliko menetelty oikein. Jos taas työsuhteen päättymisestä sovitaan, työnantajalle ei tule näitä riskejä. Näin työnantaja pystyy välttämään työsuhteen päättymiseen liittyviä riitaisuuksia sekä selvitys- ja oikeusprosesseja, jotka voivat tulla kalliiksikin.”

Heiskan mukaan sopimuksiin sisältyy usein myös ehtoja salassapidosta ja osapuolten välisestä lojaliteetista.

Sopimuksella saadaan ratkaistua asioita nopeasti.

”Niiden vuoksi sopimuksesta ei saa jälkikäteen huudella turuilla ja toreilla. Näin voidaan estää, että kiukustunut työntekijä kertoisi sopimuksen sisällöstä ulkopuolisille ja varmistaa, että työnantajan julkisuuskuva pysyy hyvänä.”

Päättämissopimuksella saadaan haluttaessa nopeasti ratkaistua asioita, koska työsuhteen loppumisen ajankohdasta voidaan vapaasti sopia.

”Työsuhde voidaan sopia päättymään nopeastikin, koska jos päättymisestä sovitaan, ei tarvitse noudattaa työsopimuslain tai yt-lain mukaisia määräaikoja ja prosesseja.”

Laki ei säätele sopimusta – tarkistuta ehdot juristilla

Kuulostaa siltä, että lähtöpaketeista voi olla työnantajalle paljonkin hyötyä. Mutta onko työntekijä yhtä hyvässä asemassa vai aina altavastaajana? Sääteleekö jokin laki esimerkiksi sitä, minkä suuruinen rahallinen korvaus päättämissopimukseen tulee sisältyä?

Ei säätele. Sarianna Heiska kertoo, että laissa ei ole mitään erityisiä säännöksiä työsuhteen päättämissopimuksen muodosta tai ehdoista. Ei myöskään erorahan suuruudesta, joka on vapaasti osapuolten kesken sovittavissa.

”Sopimuksen ehdoista ja sisällöstä on mahdollista sopia hyvin vapaasti. Mitään varsinaista sopimusmallia ei ole, sillä jokainen tapaus on omanlaisensa. Sopimus on syytä tehdä aina kirjallisesti.”

Usein työnantaja haluaa antaa sopimuksesta luonnosversion, josta monesti puuttuu paljonkin työntekijän kannalta tärkeitä asioita. Sopimukseen ei kannata laittaa nimeään heti vaan pyytää luonnos itselle ja riittävästi miettimisaikaa. Sen jälkeen on hyvä ottaa nopeasti yhteyttä Ekonomien työsuhdeneuvontaan.

Päättymissopimusta ei pidä koskaan allekirjoittaa ilman huolellista harkintaa ja sen läpikäymistä juristin kanssa. Sopimuksen ehdoissa on paljon huomioitavia asioita, ja sillä on myös vaikutuksia työttömyysturvaan, verotukseen ja eläkkeeseen.

Kaikki pitää kirjata tarkasti

Sopimusten ehdot vaihtelevat paljon. Tyypillisimpiä sovittavia asioita ovat sopimuksen osapuolet, työsuhteen päättymispäivä, työntekovelvoite, saako irtisanomisajalla mennä töihin muualle sekä vuosilomiin ja rahaan liittyvät yksityiskohdat. Erorahan lisäksi sopimukseen pitää kirjata kaikki muutkin saatavat tarkasti eriteltyinä summineen ja maksupäivineen.

”Erityisesti saatavien listaamisen kanssa pitää olla todella tarkkana, sillä muuten ne menettää. Sopimuksessa on syytä eritellä tarkasti, mitä lopputili sisältää ja koska erät maksetaan”, Heiska muistuttaa.

Tavallisimpia saatavia ovat erorahan lisäksi irtisanomisajan palkka, ylityökorvaukset, saldotuntien korvaukset, kustannusten korvaukset kuten matkalaskut, erilaiset bonukset ja tulospalkkiot, provisiot ja optiot, lomakorvaukset ja lomarahat.

Kun sopimus on tehty, mitään siihen kirjaamattomia saatavia ei voi enää vaatia. Koska osapuolet luopuvat molemmin puolin kaikista työsuhteeseen liittyvistä vaatimuksista, jälkikäteisiä, juristien selviteltäviä riitoja paketeista ei juurikaan synny. Sitäkin useammin Suomen Ekonomien juristeilta kysytään kommenttia tarjotuista sopimuksista. Sarianna Heiskan mukaan on tavallista, että työnantaja antaa paketin harkintaan vain vähän aikaa ja saattaa painostaa työntekijää sen hyväksymiseen.

”Tällaista valitettavasti kuulee välillä. Jostain syystä sopimuksen allekirjoittamisella on työnantajan mielestä kauhea kiire.”

Sopimukseen ei voi pakottaa

Tilanteissa työntekijän kannattaa Heiskan mukaan pitää pää kylmänä ja muistaa, että päättymissopimuksen solmiminen on aina vapaaehtoista eikä työnantaja voi siihen pakottaa. Jos työntekijä ei siihen suostu, työnantaja tarvitsee työsuhteen päättämiseen aina lainmukaisen perusteen – muuten irtisanominen voi olla laiton.

”Riittävän harkinta-ajan antaminen on itse asiassa molempien osapuolten etu, koska kiire ja painostus saattavat vaikuttaa jopa sopimuksen pätevyyteen”, Heiska kertoo.

Korkein oikeus julisti viime vuonna pätemättömäksi sopimuksen, jonka harkintaan oli annettu vain kaksi tuntia aikaa eikä työntekijälle jäänyt mahdollisuutta hankkia asiantuntevaa apua ennen siihen sitoutumista.

Jos työnantaja painostaa laittamaan nimen paperiin, miettimisajan pyytämistä voi perustella esimerkiksi sillä, että haluaa selvittää paketin vaikutuksia työttömyysturvaan, eläkkeeseen ja verotukseen.

Heiskan mukaan kannattaa sopia myös sellaisista yksityiskohdista kuten työtodistuksesta ja työnantajan omaisuuden palauttamisesta. Sopimukseen kirjataan tavallisesti myös salassapidosta ja tiedottamisesta sopiminen, mahdollisen kilpailukieltosopimuksen kohtelu ja vaatimuksista luopuminen.

Mieti mitä haluat

Diili voi vaikuttaa erorahan ansiosta hyvältä, mutta Sarianna Heiska muistuttaa, että paketilla on usein taloudellisia seurauksia, joita ei välttämättä hahmota. Työttömyysturvaan päättymissopimus aiheuttaa tavallisesti kolmen kuukauden karenssin.

Lisäksi eroraha aiheuttaa jaksotuksen, jonka ajalta ei myöskään makseta työttömyysetuuksia. Esimerkiksi kuuden kuukauden palkkaa vastaava eroraha aiheuttaa noin puolen vuoden jaksotuksen.

”Irtisanomisajasta ja muista sopimukseen kirjaamattomista saatavista luopumisella voi niilläkin olla suuri taloudellinen merkitys.”

Joskus lähtöpaketin vastaanottaminen voi olla työntekijälle harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Tällainen tilanne voisi Sarianna Heiskan mielestä olla esimerkiksi sellainen, jossa työntekijä on jo pitkään miettinyt muutenkin työpaikan vaihtoa.

”Työntekijän ja työnantajan välinen suhde on voinut olla jo pitkään tulehtunut. On saattanut olla vaikka kiusaamista tai epäasiallista kohtelua, jolloin eropaketti voi tarjota työntekijälle nopean tavan ratkaista pitkään jatkunut hankala tilanne.”

Jos vastineeksi lähdöstä tarjotaan suurta erorahaa, sekin saattaa houkutella joitakin tarttumaan tarjoukseen. Tilanteet ovat kuitenkin yksilöllisiä ja siksi on huolella harkittava, haluaako suostua sopimuksen kaltaiseen järjestelyyn. Harkinnassa kannattaa huomioida tilanteen tausta.

Voi miettiä, ottaako mieluummin hyvän paketin vai jääkö katsomaan, tuleeko irtisanotuksi.

”Jos esimerkiksi epäilee, että työnantaja saattaisi seuraavaksi päättää työsuhteen laittomilla perusteilla ja painostaa työntekijää ottamaan surkean päättymissopimuksen, työntekijän kannattaa punnita, onko viisasta suostua sopimukseen ja samalla luopua riitauttamasta työsuhteen päättymistä jatkossa. Tai jos yhtiössä on jo massiiviset yt-neuvottelut menossa ja on suuri riski joutumisesta irtisanottavien joukkoon, voi miettiä, ottaako mieluummin hyvän paketin vai jääkö katsomaan, tuleeko irtisanotuksi.”

Sarianna Heiska kehottaa miettimään, mitä itse haluaa. Jotkut lähtevät ilomielin vähemmälläkin rahalla, toiset eivät halua lähteä, ellei korvaus poistumisesta ole suuri. Koska työttömyysturvaan tulee pääsääntöisesti kolmen kuukauden karenssi, yleensä alle kolmen kuukauden suuruiseen erorahaan ei hänestä kannattaisi tyytyä.

”Ylärajaahan sille ei ole. Ehdoista riippuen päättämissopimus voi olla joillekin hyväkin diili. Ja joka tapauksessa se kannattaa aina tarkistuttaa juristilla ennen allekirjoitusta.”

Teksti: Arja Kuittinen