78 prosenttia eurooppalaisista opiskelijoista kertoo osallistuvansa vähintään yhteen harjoittelujaksoon ennen työelämään siirtymistä (Eurobarometri). Harjoitteluissa pääsee kerryttämään työkokemusta, jolla on iso merkitys työnhaussa.
Harjoittelut voivat kuitenkin aiheuttaa taloudellisia haasteita, mikäli harjoitteluajan palkka on kovin pieni tai harjoittelu kokonaan palkatonta.
“Palkattomat harjoittelut aiheuttavat myös taloudellista epätasa-arvoa, sillä kaikilla opiskelijoilla ei yksinkertaisesti ole varaa osallistua harjoitteluun ilman palkkaa. Laskut on maksettava ja harjoittelu on usein kokopäiväistä ja kestää useamman kuukauden”, kertoo Suomen Ekonomien asiantuntija Veera Hellman
Euroopan unionin alueella tilanne on kaikista huonoin Belgiassa, jossa vain 18 prosenttia harjoittelupaikoista on sellaisia, joissa maksetaan palkkaa.
Harjoittelut taloudellinen haaste myös kyltereille
Suomen Ekonomit selvitti elokuussa 2021 kylterien harjoittelupalkkoja.
Selvitys tehtiin, kun kyltereiltä tuli viestiä siitä, että erityisesti pakolliset harjoittelut jouduttiin usein suorittamaan palkattomina.
Hellmanin mukaan palkattomat harjoittelut ovat ongelmallisia erityisesti silloin, jos harjoittelun aikana kertyvät opintopisteet eivät oikeuta opintososiaalisiin etuuksiin, kuten opintotukeen.
Selvityksen mukaan moni kylteri sai kohtuullista palkkaa harjoittelujaksolta, mutta 10 prosenttia vastaajista kertoi tienaavansa alle 1 500 euroa kokopäiväisestä työstä.
Direktiivi takaisi minimiehdot
Euroopan nuorisofoorumi on ottanut kantaa palkattomiin harjoitteluihin jo vuonna 2017. Asiaan on nyt reagoitu myös Euroopan unionin tasolla. EU-parlamentin työllisyysvaliokunta äänesti toukokuun alussa luxemburgilaisen parlamentin jäsen Monica Semendon mietinnöstä, jonka tarkoituksena on asettaa sitovat standardit harjoittelujaksoille ja harjoittelijoiden suojelulle EU:ssa.
Mietintö sai paljon kannatusta työvaliokunnassa. Sen lopputulemana oli päätöslauselma, jolla ei vielä sellaisenaan ole oikeusvaikutuksia. Sen sijaan se toimii poliittisena kannanottona, jonka pääasiallisena tavoitteena on saada komissiolta esitys direktiiviksi.
Direktiivi takaisi minimivaatimukset esimerkiksi korvauksen, keston ja sosiaaliturvan osalta, jotta nuorilla olisi mahdollisuus kelvolliseen elintasoon myös harjoittelun aikana.
Päätöslauselmasta on määrä äänestää parlamentin täysistunnossa kesäkuussa.
Harjoittelua vai laskutettavaa työtä?
Hellmanin mielestä harjoittelu on syytä erottaa laskutettavasta työstä. Harjoittelussa opiskelija seuraa työn tekemistä ja tutustuu erilaisiin työtehtäviin ja ylipäätään työelämään. Jos opiskelija kuitenkin osallistuu sellaisten tehtävien hoitamiseen, joista yritys voi lähettää laskun asiakkaalle tai työ tuottaa muuten lisäarvoa, tulee siitä myös maksaa kohtuullinen palkka.
“Työn vaativuuden tulee kulkea käsi kädessä palkan kanssa. Tämä koskee myös opiskelijoita. Direktiivin myötä ongelmaan päästäisiin kiinni nykyistä paremmin, joten toivon todella, että komissio ottaa palkattomien harjoittelujen kieltämisen agendalleen”, Hellman sanoo.
Direktiivi on Euroopan unionin antama määräys, joka ohjaa jäsenmaiden sisäistä lainsäädäntöä. Jokainen valtio valitsee itse miten se toteuttaa direktiivin määräykset ja tavoitteet.
Lisätietoja:
