− Joskus olen ajatellut Suomesta pois lähtemistä. Olen kuitenkin päättänyt jäädä, koska haluan olla osa ratkaisua.
Abdul-Rauf Larry Abdullai muutti vuonna 2015 Ghanasta Suomeen opiskelemaan kauppatieteiden maisterin tutkintoa. Suomessa häntä kiinnosti laadukas ja maksuton koulutus, kansainvälinen kokemus ja mahdollisuus rakentaa parempaa tulevaisuutta itselleen ja perheelleen.
Abdullai halusi jäädä Suomeen työskentelemään pidemmäksi aikaa. Työnhaku kuitenkin osoittautui haastavaksi.
− Opiskeluaikana hain harjoittelupaikkoja ja kesätöitä, mutta en saanut kutsua yhteenkään työhaastatteluun. En ollut valikoiva työpaikkojen suhteen, vaan hain kaikenlaisia töitä. Lopulta päädyin työskentelemään siivoojana ja postinjakajana. Nämä ovat tärkeitä töitä, mutta eivät vastanneet koulutustani ja työkokemustani.
Ahkeruutta ei palkittu
Vaikka Abdullai teki kahta työtä, hän eteni opinnoissaan nopeasti ja valmistui korkein arvosanoin Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen hän haki osaamistaan vastaavia töitä, mutta tuloksetta.
− Hain työpaikkaa yli sadasta yrityksestä ja pyysin palautetta useimmilta rekrytoijilta. Heikon suomen kielen taidon lisäksi he kertoivat syyksi sen, ettei minulla ollut työkokemusta Suomesta.
Abdullai oli ennen Suomeen tuloaan työskennellyt viisi vuotta myyntitehtävissä. Kokemus ei kuitenkaan auttanut häntä työnhaussa.
− Myynnin työtehtäviä hakiessani minulle sanottiin, että työkokemukseni oli ehtinyt vanhentua opiskelujeni aikana.
“Ymmärsin, miten tärkeä kielitaito on”
Koska työnantajat odottivat parempaa suomen kielen taitoa, Abdullai päätti aloittaa kieliopinnot Saimaan ammattiopistossa. Vuoden pituisen kurssin aikana hänen kielitaitonsa kehittyi niin hyväksi, että hän suoritti hyväksytysti yleisen kielitutkinnon kaikki osiot.
− Suomeen tultuani ymmärsin, miten tärkeä merkitys kielellä on integroitumisen kannalta. Kielitaidon ansiosta ymmärrän paremmin suomalaista kulttuuria ja voin luoda sosiaalisia kontakteja.
− Kielen opiskelu osoittaa myös yrityksille, että haluan kehittää osaamistani ja jäädä Suomeen pidemmäksi aikaa, Abdullai sanoo.
Suomeen tarvitaan työntekijöitä ulkomailta
Valtionvarainministeriön arvion mukaan Suomen talouden kasvu on jäämässä heikoksi verrattuna muihin Pohjoismaihin. Talouden arvioidaan kasvavan vuosien 2019−2030 aikana 10 prosenttia, kun Ruotsissa ja Norjassa kasvun ennustetaan olevan kaksinkertainen.
Yksi merkittävä este talouskasvun tiellä on osaajapula. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan vuonna 2019 jäi syntymättä 65 000 uutta työpaikkaa osaajapulan vuoksi. Koska työikäisen väestön määrä vähenee, ratkaisua on haettava kansainvälisistä opiskelijoista ja osaajista. Osaava työvoima houkuttelee myös investointeja.
Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton tärkeys ymmärretään laajasti, mutta kansalliset kunnianhimoiset tavoitteet puuttuvat, Suomen Ekonomien elinkeinopoliittinen erityisasiantuntija Ted Apter sanoo.
− Tarvitsemme koko hallinnon läpileikkaavaa muutosta siinä, miten edistämme kansainvälisten osaajien saamista Suomeen.
Veronkorotuksia ja menoleikkauksia vai kasvun tie?
Työvoiman maahanmuutto on myös keino päästä tavoiteltuun 75 prosentin työllisyysasteeseen. Ministeriön arvion mukaan tavoitteen saavuttamiseksi Suomen työmarkkinoille tarvitaan yli satatuhatta uutta työntekijää seuraavan neljän vuoden aikana.
− Työperäisen maahanmuuton ansiosta voimme valita kasvun tien. Se tarkoittaa, että veronkorotusten tai menoleikkausten sijaan saamme enemmän veronmaksajia ja pienemmän kokonaisveroasteen. Korkeampi työllisyysaste edistää talouskasvua ja turvaa hyvinvointivaltion rahoitusta, Apter toteaa.
Osaajapulan ratkaiseminen ja työllisyysasteen nostaminen edellyttävät, että maahanmuuttajat työllistyvät Suomessa. Siksi kansainvälisiä opiskelijoita pitäisi integroida työmarkkinoille paremmin jo opiskeluaikana.
− Korkeakouluissa pitäisi tarjota enemmän englanninkielisiä työelämäkursseja ja tietoutta Suomen työelämästä. Korkeakoulujen rahoitussopimuksia on seurattava tarkasti eli korkeakoulujen on tosiasiassakin tarjottava paremmin maahanmuuttajille tärkeitä kielikursseja, Apter esittää.
Kansainväliset osaajat ovat voimavara yrityksille
Tällä hetkellä Abdul-Rauf Larry Abdullai työskentelee määräaikaisena projektitutkijana Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa. Työ yliopistolla sopii hänelle hyvin, sillä Abdullai haluaisi tulevaisuudessa suorittaa tohtorintutkinnon.
− Pidän hienona investointina sitä, että olen saanut korkealaatuista koulutusta Suomesta. Suurin osa kansainvälisistä opiskelijoista haluaisi pysyä täällä valmistumisensa jälkeen, jotta he voisivat antaa tästä investoinnista takaisin Suomelle.
Hän on miettinyt keinoja, joilla kansainvälisiä opiskelijoita ja osaajia voitaisiin integroida paremmin Suomeen ja edistää heidän pääsyään työmarkkinoille.
− Opiskelijoille pitäisi olla ohjelmia, joissa he oppisivat suomea ja voisivat käyttää kieltä myös käytännön tilanteissa. Lisäksi korkeakoulututkintoihin pitäisi sisällyttää pakollinen työharjoittelujakso ja mahdollisuus tehdä opinnäytetyö yritykselle.
Abdullai arvioi, että joskus rekrytoijien voi olla vaikea luottaa maahanmuuttajiin ja heidän kykyynsä sopeutua työhön Suomessa. Hän haluaa muistuttaa niistä tärkeistä hyödyistä, joita kansainväliset opiskelijat ja korkeakoulutetut voivat antaa yrityksille.
− Olemme älykkäitä ja koulutettuja työntekijöitä. Meillä on paljon annettavaa kaikenlaisille yrityksille, etenkin niille, jotka haluavat kansainvälistyä. Tarvitsemme työnantajilta mahdollisuuksia näyttää osaamistamme, jotta voimme rikkoa turhia ennakkoluuloja.
Suomi tarvitsee kansainvälisiä opiskelijoita
- Tehdään strateginen valinta siitä, että tutkinto-opiskelijat integroidaan paremmin suomalaisille työmarkkinoille jo opintoaikana
- Luodaan Welcome to Finland -stipendi, joka jaettaisiin kaikille EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille tutkinto-opiskelijoille
- Hankitaan mentori kullekin EU- ja ETA-alueen ulkopuoliselle tutkinto-opiskelijalle
- Sisällytetään koulutusohjelmiin laadukkaat harjoittelut ja lopputyöt, jotka voi tehdä yrityksissä, julkisella tai kolmannella sektorilla
- Synnytetään korkeakouluihin laadukkaita vieraskielisiä kanditason tutkintokoulutusohjelmia.
Teksti: Marianna Kupias