Työehtosopimusneuvotteluissa ekonomeja edustaa yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Suomen Ekonomien asiantuntijat ovat aktiivisesti mukana neuvotteluissa eri toimialoilla. Syksyllä alkanut kierros jatkuu pitkälle kevääseen 2025, sillä eri alojen sopimukset päättyvät eri aikoina.

Tällä neuvottelukierroksella tavoitellaan erityisesti ostovoimaa parantavaa palkan yleiskorotusta ja työhyvinvointiin liittyviä parannuksia, muun muassa etätöihin liittyen sekä työn ja vapaa-ajan erottamista helpottavia uudistuksia.

Maan hallituksen tekemät työelämälainsäädäntöä koskevat muutokset tulevat heijastumaan erilaisina haasteina myös työehtosopimusneuvotteluissa.

Teknologiateollisuudesta odotetusti kierroksen päänavaaja

Teknologiateollisuus on perinteisesti avannut työehtosopimusneuvottelukierroksen ja niin tapahtui tälläkin kierroksella.

Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro saivat työntekijöiden ja toimihenkilöiden sopimukset kiinni Teknologiateollisuuden Työnantajien kanssa lakkojen jälkeen ja sovittelijan johdolla. Sopimukset ovat pituudeltaan kolme vuotta ja kustannusvaikutuksiltaan noin 8 prosenttia.

Ylempien toimihenkilöidenkin neuvottelut ovat puolestaan edenneet tahmeasti. YTN:n ja Teknologiateollisuuden välisessä erimielisyydessä on kyse palkankorotusten kustannusvaikutuksesta ja jakosuhteesta. YTN haluaa, että palkkaratkaisussa huomioidaan palkansaajien heikentynyt ostovoima. Siksi painostustoimia on järjestetty.

Juuri nyt ajankohtaista

Teknologiateollisuus:

Teknologiateollisuuteen saatiin ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos maanantaina 24.3. YTN:n hallitus kuitenkin hylkäsi sen. Hylkäämiseen johti riittämätön palkkaratkaisu.

Alalla on edelleen voimassa kaikkia ylempiä toimihenkilöitä koskeva venymiskielto. Se tarkoittaa, että pysytellään säännöllisen työajan puitteissa, liukumaa ei tehdä eikä vapaa-ajalla matkusteta työasioissa. Jos työnantajalla on tarvetta pidemmille päiville, tulee niihin osoittaa ylityötä.

Lisäksi YTN on julistanut työnseisaukset valikoituihin yrityksiin 28.3. ja 4.4. Työnseisauksista ensimmäinen toteutuu varmasti, mutta 4.4. työnseisaus siinä tapauksessa, ettei ratkaisua saada aikaan ennen sitä. Neuvottelut jatkuvat edelleen.

Miksi neuvottelut ovat jumissa?

Neuvottelutuloksessa kaikille ylemmille toimihenkilöille osoitettu palkankorotusosuus oli selvästi pienempi kuin muiden henkilöstöryhmien vastaava yleiskorotus. Lisäksi neuvottelutulokseen sisältynyt uusi korotusmalli vaarantaisi yleiskorotuksen tulevaisuuden.

Palkkaratkaisua lukuun ottamatta neuvottelutulos olisi ollut hyväksyttävissä.

Ylemmät toimihenkilöt ovat yhtä arvokkaita kuin muutkin alan henkilöstöryhmät, ja ansaitsevat yhtä paljon kunnioitusta sekä ostovoimaa. Siksi työ sen puolesta jatkuu, että saamme myös ylemmille toimihenkilöille oikeudenmukaisen työehtosopimuksen.

Kemian ala

YTN antoi lakkovaroituksen kemian alan ylempien toimihenkilöiden työtehtäviin vauhdittaakseen jumiutuneita työehtosopimusneuvotteluja. Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus päättyi 31.1.2025, ja neuvotteluja on käyty yli kymmenen kertaa.

Lakot toteutuvat perjantaina 11.4., kiirastorstaina 17.4. perjantaina 25.4. sekä perjantaina 2.5., jos sopua työehtosopimuksen uudistamisesta ei saada ennen tätä. Lakkojen piirissä on kaikkiaan 24 yritystä.

Kiista koskee palkankorotuksia sekä työsuhteen ehtojen heikennyksiä, joita YTN ei voi hyväksyä.

Rahoitusala:

Rahoitusalalle saatiin neuvottelutulos keskiviikkona 19.3. Seuraavaksi liittojen hallinnot käsittelevät neuvottelutuloksen. Sopimuksen sisältö kerrotaan julkisuuteen vasta sitten, jos kaikki osapuolet hyväksyvät ratkaisun.

Rahoitusalan työehtosopimuksen neuvottelevat Palvelualojen työnantaja Palta, YTN ja Ammattiliitto Pro. Vanha sopimus päättyi 28.2.

Valtiosektori:

JUKO on päättänyt ylityö-, vuoronvaihto- ja liukumasaldon kerryttämisen kiellosta, joka koskee kaikkia valtion työsopimussuhteisia työntekijöitä. Kielto alkoi keskiviikkona 19.3.2025 kello 00:01 ja on voimassa toistaiseksi.

Kiellot eivät koske virkasuhteisia jäseniä, koska virkaehtosopimuslaki rajaa virkamiehen työtaisteluoikeuden vain lakkoon. On kuitenkin tärkeää, että virkamiehet eivät oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti ota tehdäkseen niitä töitä, jotka työsuhteisilta jäävät ylityö-, vuoronvaihto- ja saldonkerryttämiskiellon takia tekemättä.

Miksi neuvottelut ovat jumissa?

Valtion virka- ja työehtosopimus päättyi helmikuun lopussa, eikä neuvottelut uuden sopimuksen solmimiseksi ole edenneet merkittävästi. Perjantaina 7.3. valtiotyönantaja keskeytti neuvottelut.

Työnantaja on tehnyt vain yhden tarjouksen, joka olisi tuonut henkilöstölle yhteensä ainoastaan 6,3 % palkankorotukset. JUKO, Pro ja JHL vaativat yleisen linjan (7,8 %) mukaisia korotuksia sekä parannuksia eräisiin muihin sopimusehtoihin, kuten matkustamiseen käytetyn työajan korvattavuuteen.

Kiellon tarkoitus on saada työnantajapuoli takaisin neuvottelupöytään ja vauhdittaa neuvotteluja oikeudenmukaisen sopimuksen saavuttamiseksi.

Myös palvelualoilla neuvotellaan

Teollisuuden toimialoilla työskentelee tuhansia ekonomeja, mutta palvelualat ovat vielä suurempi ekonomien työllistäjä. Merkittäviä toimialoja ovat esimerkiksi rahoitusala ja ICT-ala. Palvelualoilla neuvotteluja käydään yhdessä Palvelualan työnantajat Palta ry:n kanssa.

ICT-alan ylempiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus päättyi vuoden 2024 lopussa, ja neuvottelut ovat hyvässä vauhdissa. Rahoitusala käynnisti oman urakkansa heti vuoden alussa. Ala ennätti olla sopimuksettomassa tilassa lähes kolme viikkoa, kunnes 19.3. alalle saatiin neuvottelutulos. Ratkaisu odottaa sopimusosapuolten hallintojen hyväksyntää.

Julkisen sektorin neuvottelut eri vaiheissa

Julkisella sektorilla saavutettiin ensimmäinen neuvottelutulos, kun kirkon työ- ja virkaehtosopimuksesta löytyi sopu 28.2.

Valtiosektorin sopimus päättyi helmikuun lopussa, ja neuvottelut ovat jumiutuneet. Työnantaja on tarjonnut palkankorotuksia selvästi alle yleisen linjan. JUKO on ilmoittanut ylityö-, vuoronvaihto- ja liukumasaldon kerryttämisen kiellosta neuvottelujen vauhdittamiseksi.

Yliopistosektorin sopimuksen voimassaolo päättyy 31.3. ja neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä.

Kuntasektorin neuvottelut aloitetaan 11.3. ja sopimus on voimassa 30.4. saakka.

JUKOn yhteisissä tavoitteissa korostuvat ostovoimaa parantavat palkankorotukset, matkustamisen laskeminen työajaksi sekä perhe-elämään liittyvät tavoitteet. Jokaisella sektorilla on myös omat keskeiset tavoitteensa.

Jälkivaikutus turvaa työehdot

Jos työehtosopimus päättyy ennen kuin uusi on saatu neuvoteltua, niin työehdoista ei tarvitse olla huolissaan. Niin sanotun jälkivaikutuksen perusteella työehdot säilyvät ennallaan uuteen sopimukseen asti. Jälkivaikutus ei koske työrauhaa, mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että erilaiset painostustoimet neuvottelujen vauhdittamiseksi ovat mahdollisia.

Miksi työehtosopimukset ovat ekonomeillekin tärkeitä?

Työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi seuraavista asioista:

• palkan yleiskorotukset
• työpäivän pituus 7,5 h (laki 8 h)
• matkakustannusten korvaukset
• lomarahat
• palkallinen sairausloma, yleensä 3 kk (laki 9 päivää)
• palkalliset perhevapaat
• palkallinen sairaan lapsen hoito 1–4 päivää
• henkilöstöedustusjärjestelmä

Kaikki edellä mainitut edut perustuvat työehtosopimuksiin, eivät lakiin. Niistä monet tuntuvat itsestään selviltä – ovathan työntekijät nauttineet niistä jo pitkään. Itsestäänselvyyksiä ne eivät kuitenkaan ole, ja jokaisella neuvottelukierroksella kaikki edut ovat neuvottelujen kohteena.

Suuri osa ekonomeista neuvottelee itse palkkansa. Viimeisimmän palkkatutkimuksen mukaan työehtosopimuksessa sovittu yleiskorotus oli kuitenkin ylivoimaisesti merkittävin syy ekonomin palkan kehittymiselle. Näin vastasi 65 prosenttia niistä jäsenistä, jotka olivat vuonna 2023 saaneet palkankorotuksen.

On siis tärkeää, että etuja puolustetaan ja työehtosopimuksia tehdään jatkossakin. Siksi on myös tärkeää kuulua liittoon.