Työehtosopimusneuvotteluissa ekonomeja edustaa yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Suomen Ekonomien asiantuntijat ovat aktiivisesti mukana neuvotteluissa eri toimialoilla. Syksyllä alkanut kierros jatkuu pitkälle kevääseen 2025, sillä eri alojen sopimukset päättyvät eri aikoina.

Tällä neuvottelukierroksella tavoitellaan erityisesti ostovoimaa parantavaa palkan yleiskorotusta ja työhyvinvointiin liittyviä parannuksia, muun muassa etätöihin liittyen sekä työn ja vapaa-ajan erottamista helpottavia uudistuksia.

Maan hallituksen tekemät työelämälainsäädäntöä koskevat muutokset tulevat heijastumaan erilaisina haasteina myös työehtosopimusneuvotteluissa.

Teknologiateollisuudesta odotetaan kierroksen päänavaajaa

Teknologiateollisuus on perinteisesti avannut työehtosopimusneuvottelukierroksen, ja sitä odotetaan nytkin. Sopimuskausi päättyi marraskuun lopussa.

Henkilöstöryhmistä työntekijät ja toimihenkilöt ovat ehtineet jo lakkoilemaankin, mutta toimet eivät ole toistaiseksi johtaneet uusien työehtosopimusten syntymiseen.

Ylempien toimihenkilöidenkin neuvottelut ovat edenneet tahmeasti. Siksi YTN:n hallitus päätti 12.2. kokouksessaan painostustoimista neuvotteluiden vauhdittamiseksi myös ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen osalta. Lue Ekonomien työmarkkinajohtaja ja YTN:n varapuheenjohtaja Riku Salokanteleen näkemyksiä siitä, miksi tässä tilanteessa ollaan.

Työnseisaukset toteutetaan pe 28.2.2025, pe 7.3.2025, pe 14.3.2025 ja pe 21.3.2025 valikoiduissa yrityksissä. Edellisten lisäksi lakot toteutetaan kahtena myöhemmin ilmoitettavana perjantaina.

Työnseisausten piiriin kuuluvat yritykset löytyvät YTN:n verkkosivulta, jossa on myös tietoa päivystyspuhelimesta. Päivystysnumeroon soittamalla voi kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä työnseisaukseen liittyen.

Työnseisaukseen osallistuville jäsenille (myös opiskelijoille) maksetaan lakkoavustusta 90 euroa per päivä. Lakkoavustus haetaan toteutuneen työnseisauksen jälkeen YTN:n verkkosivuilta löytyvän linkin kautta.

Viestimme työnseisauksen piirissä työskenteleville jäsenillemme tarkemmin tilanteesta sähköpostilla, mikäli sopimusta ei synny ennen painostustoimien alkamista. Kannattaa siis tarkistaa eLoungesta, että omat työpaikka- ja yhteystiedot ovat ajan tasalla.

Myös palvelualoilla neuvotellaan

Vaikka teknologiateollisuuden tilanne on juntturassa, neuvottelut jatkuvat suunnittelu- ja konsulttialalla, tietotekniikan palvelualalla, kemian alalla ja energia-alalla.

Teollisuuden toimialoilla työskentelee tuhansia ekonomeja, mutta palvelualat ovat vielä suurempi ekonomien työllistäjä. Merkittäviä toimialoja ovat esimerkiksi rahoitusala ja ICT-ala. Palvelualoilla neuvotteluja käydään yhdessä Palvelualan työnantajat Palta ry:n kanssa.

ICT-alan ylempiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus päättyi vuoden 2024 lopussa, ja neuvottelut ovat hyvässä vauhdissa. Rahoitusala käynnisti oman urakkansa heti vuoden alussa, ja neuvotteluja on sovittu tiiviisti tammi-helmikuulle. Rahoitusalan työehtosopimus on voimassa helmikuun loppuun saakka.

Muilla sopimusaloilla tuskin syntyy sopimusta ennen kuin Suomen suurimman vientialan, teknologiateollisuuden, työehdot ja palkankorotukset on sovittu.

Vaikka vientimallia koskeva lainsäädäntö ei ole vielä voimassa, tulee teknologiateollisuudessa ja yleisesti vientiteollisuudessa aikanaan syntyvä ratkaisu vaikuttamaan olennaisesti myös muilla toimialoilla sekä julkisella sektorilla käytäviin neuvotteluihin.

Julkisen sektorin sopimuksen päättyvät keväällä

Julkisella sektorillakin neuvotellaan jo. Valtion sekä kirkon työ- ja virkaehtosopimuksien voimassaolo päättyy 28.2. ja kunta- ja hyvinvointialueiden 30.4. Yliopistojen yleinen työehtosopimus päättyy 31.3. JUKOn yhteisissä tavoitteissa korostuvat ostovoimaa parantavat palkankorotukset, matkustamisen laskeminen työajaksi sekä perhe-elämään liittyvät tavoitteet.

Miksi työehtosopimukset ovat ekonomeillekin tärkeitä?

Työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi seuraavista asioista:

• palkan yleiskorotukset
• työpäivän pituus 7,5 h (laki 8 h)
• matkakustannusten korvaukset
• lomarahat
• palkallinen sairausloma, yleensä 3 kk (laki 9 päivää)
• palkalliset perhevapaat
• palkallinen sairaan lapsen hoito 1–4 päivää
• henkilöstöedustusjärjestelmä

Kaikki edellä mainitut edut perustuvat työehtosopimuksiin, eivät lakiin. Niistä monet tuntuvat itsestään selviltä – ovathan työntekijät nauttineet niistä jo pitkään. Itsestäänselvyyksiä ne eivät kuitenkaan ole, ja jokaisella neuvottelukierroksella kaikki edut ovat neuvottelujen kohteena.

Suuri osa ekonomeista neuvottelee itse palkkansa. Viimeisimmän palkkatutkimuksen mukaan työehtosopimuksessa sovittu yleiskorotus oli kuitenkin ylivoimaisesti merkittävin syy ekonomin palkan kehittymiselle. Näin vastasi 65 prosenttia niistä jäsenistä, jotka olivat vuonna 2023 saaneet palkankorotuksen.

On siis tärkeää, että etuja puolustetaan ja työehtosopimuksia tehdään jatkossakin. Siksi on myös tärkeää kuulua liittoon.