Suomen uusi hallitus lähtee tänään julkistetun hallitusohjelman mukaisesti rajaamaan kilpailukieltojen käyttöä. Tämä tapahtuu täsmentämällä lainsäädäntöä. Kilpailukieltojen käyttö on lisääntynyt rajusti viime vuosina ja suuri osa niistä on turhia, ”varmuuden vuoksi” tehtyjä. Työnantajalle turhien ja tarpeettomien kilpailukieltosopimusten käyttö ei aiheuta minkäänlaisia seuraamuksia, kun taas työntekijöiden osalta ne vaikeuttavat työpaikan vaihtoa ja sitä kautta hidastavat työntekijöiden liikkuvuutta erityisesti asiantuntijatehtävissä. 
 

Suomen Ekonomit on vuonna 2017 aloittanut aktiivisen vaikuttamisen kilpailukieltosopimusten rajoittamiseksi. ”Olemme toimineet tässä asiassa aloitteentekijänä, koska huomasimme jäsentemme joutuvan haastaviin tilanteisiin kilpailukieltojen takia. Hienoa, että asia vihdoinkin etenee ja saamme jäsenistöämme suojaavaa lainsäädäntöä tällä hallituskaudella”, kommentoi Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel.

Mikä on kilpailukieltosopimus ja miksi niiden käyttöä tulee rajoittaa?

Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän siirtymistä uuteen työpaikkaan, sillä siihen liittyy paljon epävarmuutta työntekijän kannalta. Esimerkiksi kilpailevia yrityksiä ei ole yleensä sopimuksessa määritelty ja kilpailukieltoon on liitetty sopimussakko, joka voi laueta vaikkei entiselle työnantajalle aiheutuisi työntekijän siirtymisestä mitään haittaa. Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata työntekijälle kilpailukiellon ajalta menetettyä ansiota. Kilpailukiellot voivat olla myös hyvin pitkiä, puolesta vuodesta vuoteen.
 

Nykyisen lain mukaan kilpailukieltosopimuksen voi tehdä ainoastaan erityisen painavasta syystä. Koska kirjaus on varsin lavea, eikä turhien kilpailukieltojen tekemisestä ole työnantajalle mitään seurauksia, ovat kilpailukiellot yleistyneet räjähdysmäisesti viime vuosien aikana. Joka toisessa Ekonomien jäsenten uudessa työsopimuksessa on jo kilpailukieltoehto.
 

Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokanteleen mielestä lakia tulisi nyt täsmentää siten, että asia saadaan kerralla kuntoon. Paras tapa karsia turhat kilpailukiellot olisi asettaa työnantajalle kompensaatiovelvollisuus kilpailukiellon ajalta. Silloin työnantaja todennäköisesti harkitsisi tarkemmin täyttyykö lain määrittelemä erityisen painava syy oikeasti. 
 

”Lisäksi mikäli kilpailukieltoa käytetään ilman erityisiä perusteita, tulee siitä seurata sanktio”, Salokannel vaatii. Liike- ja ammattisalaisuudet pitää pystyä turvaamaan jatkossakin, mutta niihin on Salokanteleen mukaan olemassa muita, kilpailukieltoa parempia keinoja. 
 

Liikkuvuuden lisäksi Salokannel näkee, että kilpailukieltojen rajoittamisella on merkitystä myös työllisyyden kannalta. ”Tämä on toki pieni asia kokonaiskuvassa, mutta työllisyysasteen nostamiseksi tulee tehdä kaikki mahdolliset toimet”, Salokannel linjaa.

Lisätietoja:

Riku Salokannel
työmarkkinajohtaja
Suomen Ekonomit
puh. +358407249566
riku.salokannel@ekonomit.fi

Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer ry Olemme yli 50 000 vaikuttajan yhteisö, kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden sekä alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. Olemme Akavan neljänneksi suurin jäsenjärjestö, liittomme muodostavat 25 ekonomiyhteisöä ja 13 opiskelijayhteisöä. Teemme vaikuttamistyötä hyvän työelämän ja kestävän yhteiskunnan puolesta. Autamme jäseniämme luomaan merkityksellisen elämän ja tavoittelemaan unelmiaan – vapauttamaan todellisen potentiaalinsa.