Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamiseksi. Esityksen myötä irtisanottujen kansainvälisten osaajien asema heikentyy.
Suomen Ekonomien elinkeinopolitiikan erityisasiantuntija Ted Apterin mielestä lakimuutos ei ole erityisen kestävää päätöksentekoa.
“Hallitus heikentää Suomen kasvukykyä tilanteessa, jossa pitäisi päinvastoin löytää keinoja kasvun kiihdyttämiseksi.”
Vaikutuksia ulkomaalaisille
Ulkomaalaiselle työntekijälle syntyy entistä vahvempi riippuvuussuhde työnantajasta, jolloin myös alttius hyväksikäytölle lisääntyy. Tulevaisuusnäkymä muuttuu epävarmemmaksi, mikä luo voimakkaan kannustimen työllistyä muualle kuin Suomeen.
Ehdotus synnyttää työsuhteen päättyessä kannusteen tarttua työehdoiltaan sekä palkkatasoltaan heikompaan työsuhteeseen. Alkaa muodostua kahdet työmarkkinat. Tämä voi vaikuttaa laajemminkin palkkauskehitykseen ja heijastuu myös suomalaisiin työntekijöihin.
Vaikutuksia kasvuun
Parhailla osaajilla on kaikista eniten mahdollisuuksia valita maailmanlaajuisesti sijaintinsa ja työpaikkansa. Esityksellä heikennetään Suomessa toimivien yritysten rekrytointi- ja pitovoimaa osaajien työllistämisessä.
Vaikutus on karuin sellaisiin väestöpohjaltaan pienempiin alueisiin, joissa ei vielä ole totuttu laajemmin rekrytoimaan ulkomaalaisia työntekijöitä, mutta joille maahanmuuttajat olisivat mahdollisuus säilyttää alueen elinvoima.
Myös investointien houkuttelu Suomeen vaikeutuu, kun ei ole yhtä varmaa näkymää riittävästä työvoimasta.
Vaikutuksia suomalaisille
Lakiesitys uhkaa pienentää ulkomaalaistaustaisten työllisten muuttoa Suomeen. Yhdistettynä alati pienenevään väestönkehitykseen, tämä johtaa suomalaisille korkeampaan veroasteeseen, työeläkemaksuihin ja heikompiin julkisiin palveluihin.
”Hallituksen työelämälainsäädännön muutokset yhdessä maahanmuuttoon liittyvien toimenpiteiden kanssa ovat myrkyllinen yhdistelmä. Irtisanomisen helpottaminen, määräaikaisten työsuhteiden käytön lisääminen ja samalla maahanmuuttajien tekeminen entistä riippuvaisemmaksi yksittäisestä työnantajasta heikentävät Suomen työmarkkinoiden houkuttelevuutta ja pitoa”, Apter uskoo.
Lisätietoja:
