Työelämä on muuttunut valtavasti ja epäasialliseen toimintaan puututaan hanakammin, jos sellaista kohdataan. Yksi syy tälle saattaa olla, että #meetoo-kampanjan myötä aiheesta keskustellaan entistä avoimemmin. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Seksuaalista häirintää tapahtuu työelämässä tänäkin päivänä ja häirinnän lisäksi ongelmallista on, että häirinnän kohteeksi joutuneet kokevat, ettei työnantaja puutu asiaan, vaikka laki niin määrää.
Yle uutisoi 6.8.2024 seksuaalisesta häirinnästä rakennusalalla. Uutisessa mainitun kyselytutkimuksen mukaan 44 % Rakennusliiton naispuolisista jäsenistä kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää jossain kohtaa työuransa aikana. Lisäksi naisvastaajat kertoivat heidän fyysisen koskemattomuutensa olleen uhattuna.
Rakennusala ei ole ainoa ala, jossa häirintää tapahtuu. Suomen Ekonomit oli mukana 17 muun akavalaisen liiton kanssa kasaamassa aineistoa seksuaalisesta häirinnästä ja seksismistä työpaikoilla vuonna 2023. Myös tämän tutkimuksen mukaan naiset kokevat seksuaalista häirintää useammin kuin miehet. 12 % naisvastaajista kertoo kokeneensa seksuaalista häirintää kasvokkain. Seksuaalinen häirintä ei kuitenkaan ole ainoastaan sukupuolisidonnaista, sillä vastaava luku miesvastaajien keskuudessa on neljä prosenttia.
Häirintä voi ilmetä eri muodoissa ja sillä on monimuotoisia seurauksia häirintää kokeneelle
Häirintää kokeneiden mukaan häirintä on ollut pääasiallisesti sanallista, mutta osa on myös joutunut fyysisen häirinnän uhriksi. Yleensä häiritsijä on ollut oman työyhteisön jäsen (67 %), mutta myös 46 % häirintää kokeneista kertoo, että häiritsijä on ollut asiakas tai häntä edustava henkilö tai yhteistyökumppani.
Sen lisäksi, että häirintä aiheuttaa turvattomuuden tunnetta työpaikoilla, voi sillä olla myös muita vakavia seuraamuksia. Vastaajat kertovat mm. Siitä, että kärsivät terveysongelmista tai unettomuudesta. Lisäksi osa kokee, että heillä on haasteita edetä urallaan. Osa on myös irtisanoutunut häirinnän seurauksena.
Osa työnantajista laiminlyö velvoitettaan puuttua häirintään
Monella työpaikalla on otettu seksuaalisen häirinnän kitkeminen tosissaan. Monessa työpaikassa on nimetty häirintäyhdyshenkilö ja ohjeistukset seksuaalisen häirinnän varalta. Kuitenkin moni kertoo, että työnantaja ei ole tehnyt asian eteen mitään. Akavalaisten liittojen kyselytutkimuksessa 58 % niistä, jotka ovat havainneet seksuaalista häirintää (14 % vastaajista) kertoo, ettei työnantaja ole tehnyt mitään häirintään puuttumiseksi.
Tämä on laitonta, sillä esimerkiksi työturvallisuuslain mukaan työnantajan on ryhdyttävä toimiin terveyttä haittaavan tai vaarantavan häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun poistamiseksi, kun työnantaja tulee tietoiseksi tilanteesta. Mikäli työnantaja ei puutu tilanteeseen, voidaan hänen katsoa syyllistyvän syrjintään. Puuttumattomuus ei siis ole vain pieni velvollisuuksien laiminlyönti vaan silloin on kyse siitä, että työnantaja tai työnantajan edustaja toimii vastoin Suomen lakia.
Jos koet häirintää ja työnantaja tai työnantajan edustaja ei ryhdy toimiin sen lopettamiseksi, voit olla yhteydessä esimerkiksi työsuojeluvaltuutettuun tai omaan ammattiliittoosi tilanteen ratkaisemiseksi.
Epäasiallinen käytös kuuluu historiaan, myös työpaikoilla. Ketään ei tule leimata hankalaksi tai ikäväksi, kun hän ottaa esille epäkohtia. Sen sijaan häirintään ja muuhun epäasialliseen toimintaan tulee puuttua entistä vahvemmin, sillä jokaisella on oikeus turvalliseen työpaikkaan.