Selvitimme tuoreessa palkkatutkimuksessamme, miten eri sukupuolet ja ikäryhmät pyytävät palkankorotuksia. Tutkimukseen vastasi 4 819 kauppatietelijää marraskuussa 2022.
Sukupuoliin liittyvä perinnemyytti kumoutui
Kauppatieteilijöiden keskuudessa on sitkeä selittymätön palkkaero: kauppatieteilijämiehet ansaitsevat Suomen Ekonomien palkkatasa-arvoselvityksen mukaan samasta työstä keskimäärin 9 prosenttia enemmän kuin naiset. Toistuvasti tehty palkkatasa-arvoselvitys osoittaa, että tilanne on pysynyt lähes muuttumattomana 1990-luvulta saakka.
Selitykseksi on usein tarjottu sitä, että naiset pyytävät harvemmin palkankorotuksia. Nyt saadun tuoreen tiedon mukaan naiset ja miehet kuitenkin pyytävät palkankorotuksia aivan yhtä usein. Vuonna 2022 naiset pyysivät palkankorotuksia jopa hieman useammin kuin miehet.
Nuoremmat sukupolvet ovat rohkeampia avaamaan suunsa
Innokkaimmin palkankorotuksen ottavat puheeksi alle 30-vuotiaat, joista peräti puolet oli yrittänyt saada palkankorotuksen viimeksi vuonna 2022. Samasta ikäryhmästä 15 % oli pyytänyt palkankorotusta viimeksi vuonna 2021, eli parin viimeisen vuoden aikana palkankorotuksesta oli puhunut yhteensä 65 %.
Myös 30–39-vuotiaat pyytävät palkankorotuksia melko usein: 56 % oli ehdottanut itselleen lisää palkkaa viimeisen kahden vuoden aikana.
Kolmannes kuusikymppisistä ei ole koko uransa aikana pyytänyt palkankorotusta
Merkittävä osa kauppatieteilijöistä ei ole koskaan pyytänyt itselleen lisää palkkaa. Yli 60-vuotiaat ovat olleet työurallaan kaikista pidättyneimpiä ottamaan asiaa puheeksi.
Alle kolmekymppiset puolestaan ovat jakautuneet niin, että kaksi kolmannesta on pyytänyt palkankorotusta viimeksi viimeisen parin vuoden aikana, mutta kolmannes ei ole pyytänyt palkankorotusta koskaan. Heillä syynä voi luonnollisesti olla se, että työuraa on takana vasta niin vähän, että tilaisuutta palkankorotuksen pyytämiselle ei ole vielä tullut.
”Viisi- ja kuusikymppisten kohdalla tulokset kertonevat siitä, että palkasta puhuminen on ollut tabu suomalaisilla työpaikoilla. Suosituksemme on, että palkka kannattaisi ottaa esihenkilön kanssa puheeksi säännöllisesti, esimerkiksi kerran vuodessa. Nuoremmat ovat ehkä enemmän omaksuneet tämän toimintamallin”, Suomen Ekonomien uravalmentaja Amy Skogberg sanoo.
Palkasta oppii puhumaan neutraalisti ja ilman ylimääräistä tunnelatausta, kun sitä tekee säännöllisesti.
”Palkkakeskusteluun pätevät samat periaatteet kuin neuvotteluihin yleensä. Neuvottelussa on kaksi tasavertaista neuvottelijaa, jotka pyrkivät molempia tyydyttävään ratkaisuun. Hyvä valmistautuminen ja realistisesti mitoitettu palkkapyyntö ovat lähtökohtia onnistuneelle palkkakeskustelulle”, Skogberg toteaa.
Lisätiedot:
