Mielen joustavuus on omien ajatusten, tunteiden ja toiminnan hallintaa. Mielen joustavuus mahdollistaa tietoisuuden itsestä, omista ajatuksista, tunteista ja toiminnan impulsseista.

Kyseessä on taito, jota jokainen voi harjoituttaa. Harjoitteleminen kannattaa, sillä joustavan mielen avulla teemme parempia päätöksiä ja pärjäämme paremmin muutosten keskellä.

Luetko tilanteita oikein?

Mielen joustavuuteen liittyy tilannetietoisuus. Tilannetietoisuus on kaikki se ymmärrys, jonka perusteella päätöksiä ennen kuin toimimme.

Usein tarkastelemme tilanteita omasta näkökulmastamme: omien kokemusten, prioriteettien ja intohimojemme kautta. Tältä pohjalta tekemämme päätökset voivat olla autuaan vääristyneitä (lähde: H. Åhman, H. Gustafsberg).

Yksityiselämässä tämä sallittakoon, mutta työelämässä tilannetietoisuuden olisi hyvä olla huippuunsa viritetty.

Monet ajattelun vääristymät ja loukut kuitenkin vääristävät tilannetietoisuuttamme (lähde: J. Berger). Tunnistatko seuraavia:

• yksinkertaisten tarinoiden loukku
• oikeassa olemisen loukku
• sopimisen loukku
• kontrollin loukku
• egon loukku.

Mielen joustavuutta harjoituttamalla voi päästä irti näistä loukuista.

Muutoskyvykkyys: taito himoita kehittymistä

Mielen joustavuuden serkku on muutoskyvykkyys, resilienssi. Resilienssi tulee latinankielisestä sanasta resilire, ponnahtaa. Se kuvaa osuvasti, mistä muutoskyvykkyydessä on kyse: kuinka nopeasti ponnahdat pystyyn vastoinkäymisissä ja häiriötilanteissa?

Muutoskyvykkyyteen vaikuttavat ihmisen luontaiset ominaisuudet, kokemukset, harjoittelu ja henkilökohtainen tilanne. Jossakin elämäntilanteessa voi kokea itsensä hyvinkin resilientiksi. Toisaalta esimerkiksi avioeron, muuton, uuden työn tai organisaatiouudistuksen myötä relienssitankki voi olla tyhjä. Tällöin on tärkeä ladata tankkeja ja vahvistaa resilienssilihaksia.

Resilienssilihaksisto koostuu seitsemästä osa-alueesta (lähde: Resilience Alliance):

• positiivisuus: kyky tunnistaa mahdollisuuksia ja ylläpitää toivoa haastavissa tilanteissa
• itseluottamus: omien voimavarojen ja taitojen tunnistaminen ja hyödyntäminen
• priorisointi: kyky tunnistaa ja suunnata huomio kokonaisuuden kannalta olennaisimpiin asioihin
• luovuus: kyky löytää ratkaisuvaihtoehtoja
• yhteistyö: yhteistyösuhteiden vahvistaminen ja kyky kääntyä toisten puoleen saadakseen tukea
• järjestelmällisyys: kyky luoda ja noudattaa rakenteita, prosesseja ja toimintamalleja
• kokeilu: kyky kokeilla erilaisia lähestymistapoja ja tarttua toimeen.

Olennaista lihaksistossa on, että saisimme sen tasapainoon. Ei tarvitse tavoitella huippulukuja, vaan tärkeintä olisi saavuttaa tasapaino lihasten välillä.

Resilienssion nimenomaan lihaksiston kaltainen. Sitä voi treenata ja joka treenin myötä kehittyy.

Vinkkejä muutoskyvykkyyden kehittämiseen

Positiivisuus: Mitä sisäinen äänesi sanoo, kun kuulet muutoksesta? Onko se mahdollisuuksia näkevä vai peikkoja ja uhkakuvia maalaava? Tarkkaile omaa sisäistä puhettasi ja pysäytä mahdollinen negatiivinen ääni. Pohdi myös, mitä käsillä oleva muutos tai haaste voisi opettaa sinulle.

Itseluottamus: Mikä on ensireaktiosi muutoksessa koskien itseäsi? Ajatteletko, että muutos on mahdollisuus ja sinulle se tuo tullessaan hyviä asioita? Vai pelkäätkö esimerkiksi oman paikkasi tai osaamisesi puolesta? Katso itseäsi arvostavin silmin ja kirjaa itsellesi ylös omia vahvuuksiasi, joita pääset muutoksessa hyödyntämään. Kirjoita itsellesi myös tulevaisuuskirje myönteisessä sparraushengessä: miten näet itsesi 2–3 vuoden päästä?

Priorisointi ja järjestelmällisyys: Onko sinun helppo hahmottaa kokonaisuus ja nähdä tekemisen prioriteetit kokonaisuuden näkökulmasta? Vai olisiko tähän liittyen tärkeä käydä enemmän yhteistä keskustelua ja hahmottaa prioriteetteja yhdessä? Kannustan sinua pysähtymään esimerkiksi kerran viikossa reflektoimaan, mihin prioriteetteihin olet käyttänyt aikaasi. Muutoksen keskellä on myös tärkeä vaalia omia voimavaroja ja keskittyä olennaiseen. Kannattaa tarvittaessa pyytää sparrausta priorisoinnin tueksi.

Luovuus ja yhteistyö: Miten teet päätöksiä, joiden pohjalta lähdet toteuttamaan asioita? Kartoitatko eri vaihtoehtoja ja vaihtoehtoisia skenaarioita vai lähdetkö etenemään ensiksi mieleen tulleen ajatuksen pohjalta? Muutoksessa kannattaa varata aikaa ajattelulle ja tyhjälle tilalle. Kannattaa tietoisesti vaihtaa paikkaa, altistaa itseään uteliaisuudelle, sparrailla toisten kanssa hakien toisilta toisaalta tukea ja toisaalta erilaisia, itselle vieraampia näkökulmia.

Kokeilu: Uskallatko lähteä kokeilemaan uusia asioita, vaikka jokainen kulma ei olisi vielä mietitty? Pelkäätkö epäonnistuvasi uusissa tilanteissa ja tämä jarruttaa sinun kokeilunhaluasi ja proaktiivisuttasi? Lähde rohkeasti liikkeelle ‘fail-fast’ ajatuksella. On hyvä muistaa, ettei kukaan menestynyt ihminen ole selvinnyt ilman kompurointia ja epäonnistumisia. Ne ovat parhaita oppimisen paikkoja. Tiimissä kannattaakin jakaa vaikka kerran kuussa niin onnistumisia kuin epäonnistumisia. Molemmista meillä on mahdollisuus oppia yhdessä valtavasti.

Olennaista on myös muistaa armollisuus, itsemyötätunto. On tärkeää vaalia omaa jaksamista ja tehdä asioita tasapainoisesti, niin että vapaa-ajalla omilla akuilla on mahdollisuus latautua itselle mieleisten asioiden parissa. Itsemyötätunto on kuin hyvän ystävän läsnäolo ja kannustus juuri oikeilla hetkillä.

“Älä arvioi minua onnistumisteni kautta vaan arvioi kuinka montaa kertaa kaaduin ja nousin ylös.” –Nelson Mandela

Teksti: Sini Lindholm, Heltti