Työsuhteen päättämissopimus tarkoittaa sitä, että työntekijä ja työnantaja tekevät sopimuksen työsuhteen päättämisestä. Järjestelyä kutsutaan myös nimillä eropaketti, erosopimus, lähtöpaketti, lähtösopimus tai kultainen kädenpuristus.

Tällöin työntekijän työsuhde päättyy vapaaehtoisesti ja hänelle maksetaan päättämissopimuksessa sovitut korvaukset. Molemmat osapuolet sitoutuvat lähtöpakettiin ja sopimuksessa määriteltyihin asioihin.

Mitä laki sanoo työsuhteen päättämissopimuksesta?

Työsuhteen päättämissopimuksen muodosta tai ehdoista ei ole laissa mitään säännöksiä. Sopimuksen sisältö on pitkälti osapuolten päätettävissä.

Päättämissopimuksen sijaan puhutaan usein lähtöpaketista tai eropaketista. Myöskään näitä termejä tai niiden sisältöä ei ole laissa määritelty.

Miksi työsuhteen päättämissopimuksia tehdään?

Työsuhteen päättämissopimukset ovat ekonomeilla yleisiä ja paljon käytetty vaihtoehto irtisanomiselle. Yt-neuvottelujen yhteydessä tarjotuilla lähtöpaketeilla työnantaja pyrkii yleensä vähentämään irtisanottavien määrää. Työnantaja saattaa kartoittaa vapaaehtoisia lähtijöitä tarjoamalla eropaketteja, jolloin voi jäädä vähemmän painetta irtisanoa työntekijöitä tuotannollis-taloudellisilla perusteilla.

Ero- tai lähtöpakettia saatetaan tarjota tukipaketiksi yt-neuvottelujen jälkeen jo irtisanomisen kohteeksi valikoituneille. Päättymissopimusta voidaan päättää tarjota myös yksittäiselle työntekijälle, jonka työsuhde halutaan jostain syystä päättää.

Kannattaako ottaa eropaketti?

Eropaketti voi olla työntekijälle harkitsemisen arvoinen tai epäedullinen tarjotuista ehdoista riippuen, Sopimuksessa työntekijä voi luopua monista oikeuksistaan, eikä työsuhteen päättymistä voi tämän jälkeen enää riitauttaa.

Miten työsuhteen päättämissopimus tehdään?

Päättämissopimuksessa työsuhde päätetään yhdessä sopien. Työnantaja ei siis irtisano työntekijää eikä työntekijä irtisanoudu työsuhteesta, vaan osapuolet sopivat yhdessä työntekijän työsuhteen päättymisestä ja sen päättymiseen liittyvistä yksityiskohdista. Sopimuksen solmiminen on vapaaehtoista, ja aloitteen voi tehdä kumpi tahansa osapuoli.

Todisteluongelmien välttämiseksi sopimus on syytä tehdä aina kirjallisesti.

Mistä työsuhteen päättämissopimuksessa sovitaan?

Päättämissopimuksessa työnantaja maksaa työntekijälle rahaa vastineeksi siitä, että hän suostuu päättämään työsuhteensa sopimuksella. Työnantaja maksaa lähtijälle kertakorvauksen, joka yleensä vastaa joidenkin kuukausien palkkaa. Erokorvauksen suuruus on vapaasti osapuolten sovittavissa. Lisäksi työnantaja saattaa maksaa muita etuja kuten lisäeläkkeen tai koulutusta.

Samalla sovitaan tyypillisesti siitä, ettei osapuolilla ole enää sopimuksen tekemisen jälkeen toisiaan kohtaan mitään työsuhteeseen tai sen päättymiseen liittyviä vaatimuksia toisiaan kohtaan. Työntekijä ei esimerkiksi voi enää sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen riitauttaa työsuhteensa päättymisperustetta, ellei hän pysty osoittamaan sopimusta tai sen jotakin ehtoa kohtuuttomaksi tai pätemättömäksi. Vaatimuksista luopuminen on yleensä yksi syy siihen, miksi työnantajat haluavat solmia tämän tyyppisiä sopimuksia.

Jos osapuolet ovat sopineet kilpailukiellosta, kilpailukieltosopimus jää voimaan, jollei sen purkamisesta erosopimuksessa sovita. Selvyyden vuoksi asia on syytä kirjata erikseen osaksi päättämissopimusta, jotta työnantaja ei voi esittää myöhemmin vaatimuksia.

Työnantaja edellyttää yleensä sopimuksen salassapitoa, joka tulee kirjata erosopimukseen. Osapuolet voivat erosopimuksella päättää sopimussuhteensa nopeasti, joustavasti, lopullisesti ja salassa pitäen. Sopimuksella työnantaja pystyy välttämään työsuhteen päättymiseen liittyviä riitaisuuksia sekä selvitys- ja oikeusprosesseja.

Mitä työsuhteen päättämissopimukseen tulee kirjata?

• Sopimukseen tulee kirjata täsmällisesti kaikki työsopimuksen päättymiseen liittyvät yksityiskohdat kuten sopimuksen osapuolet, työsuhteen päättymispäivämäärä, työntekovelvoite sekä oikeus mennä töihin muualle irtisanomisaikana.
• Suositeltavaa on eritellä tarkasti kaikki rahalliset korvaukset ja saatavat sekä vuosilomiin liittyvät yksityiskohdat. Sopimuksessa voidaan sopia muun muassa irtisanomisajan palkasta, loma- ja ylityökorvauksista, bonuksista ja tulospalkkioista sekä erokorvauksesta.
• Päättämissopimuksesta on hyvä ilmetä päivämäärä, jolloin työntekijä on tullut työnantajan palvelukseen sekä missä tehtävissä hän on viimeiseksi ollut. Usein sopimukseen sisällytetään tiivistelmä sopimukseen johtaneista olosuhteista.

Mistä muusta päättämissopimuksessa voidaan sopia?

• Sopimukseen voidaan kirjata muun muassa työntekijän oikeus muun työn vastaanottamiseen välittömästi, työnantajan omaisuuden palauttaminen, matkapuhelinnumeron mahdollinen siirtäminen työntekijän nimiin sekä erillisten velvoitteiden laajentamisen ja sopimussakkojen tai muiden sanktioiden välttäminen.
• Sopimuksessa voidaan sopia, että työntekijä saa positiivisen, työnsaantia edistävän työtodistuksen työsuhteen päättymispäivänä.
• Sopimuksessa voidaan sopia myös työnantajan tarjoamasta uudelleentyöllistymistä edistävästä palvelusta. Siinä tapauksessa sopimuksesta tulee selkeästi ilmetä, mitä etu sisältää.

Jos työsuhteen päättämissopimus tehdään, milloin työsuhde päättyy?

Yleensä työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua. On myös mahdollista sopia, että työsuhde päättyy heti tai vasta myöhemmin.

Irtisanomisajan lyhentäminen on harvoin työntekijän intressissä. Jos työsuhde päättyy irtisanomisajan päätyttyä, on hyvä sopia siitä, onko työntekijä irtisanomisajallaan myös vuosilomalla vaiko vain vapautettuna työntekovelvollisuudestaan, jolloin lomat korvataan rahana. Käytännössä on tavallista sopia, ettei työntekijällä ole työntekovelvollisuutta koko irtisanomisaikana.

Vaikka työntekijä vapautettaisiin työntekovelvollisuudestaan, hänellä on oikeus normaaliin irtisanomisajan palkkaansa ja vuosilomien kertymiseen työsuhteen voimassaolon ajalta. Työntekijälle kuuluvat myös irtisanomisajalta mahdolliset luontoisedut tai työnantajan tulee korvata ne rahallisesti.

Miten palkka ja muut saatavat eritellään päättämissopimuksessa?

• Sopimuksesta tulee ilmetä, mitä työntekijän lopputili sisältää ja minä päivänä se maksetaan. Sovitun erorahan ja irtisanomisajan palkan lisäksi tavallisimpia työsuhdesaatavia ovat ylityökorvaukset ja saldotuntien korvaukset.
• Päättämissopimuksessa on syytä olla kirjattuina myös sovitut kustannusten korvaukset, kuten matkakulut ja erilaiset tulospalkkiot, esimerkiksi provisiot, bonukset, jälkiprovisio ja optio-oikeudet. Sopimuksessa kannattaa eritellä myös kaikkien näiden osalta, koska erät maksetaan.
• Jos työntekijällä on ollut vapaaehtoinen eläkevakuutus, sopimukseen olisi suositeltavaa sisällyttää erityinen ehto, jonka perusteella vakuutus siirtyy työntekijälle.

Miten pitämättömät lomat huomioidaan päättämissopimuksessa?

Sopimukseen työsuhteen päättämisestä tulee kirjata myös lomakorvaukset. Sopimukseen olisi hyvä kirjata, kuinka monta lomapäivää työntekijälle on kertynyt edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ja vastaavasti, kuinka monta lomapäivää hän ennättää ansaita työsuhteensa päättymiseen mennessä. Jos työntekijä ei pidä lomaa, työntekijällä on oikeus vastaavaan lomakorvaukseen.

Lomarahan tai lomaltapaluurahan maksamisesta on syytä sopia erikseen, koska ne eivät ole lakisääteisiä vaan yleensä alakohtaiseen työehtosopimukseen perustuvia.

Miten erokorvauksen suuruus määritellään?

Osapuolet voivat lähtökohtaisesti sopia vapaasti eropakettiin sisältyvän erokorvauksen määrän. Työntekijälle maksettavan erokorvauksen suuruus tulee kuitenkin määrittää sopimuksessa oikealle tasolle. Siihen vaikuttavat ns. laillisuusarvio eli onko työsuhteen päättymisen peruste laiton vai laillinen, työsuhteen kesto sekä kyseisellä toimialalla vallitseva käytäntö.

Sovitun summan ja sen maksamisajankohdan tulee ilmetä sopimuksesta. Jos eriä on useita ja ne maksetaan pitkähkön ajan kuluessa, työnantajan taloudelliseen tilanteeseen mahdollisesti liittyvä riski korvausten jäämisestä saamatta on syytä tiedostaa.

Miten työsuhteen päättämissopimus vaikuttaa työttömyysturvaan?

Jos työntekijä ja työnantaja päättävät työsuhteen yhteisellä sopimuksella ja sopimukseen sisältyy rahaa tai muuta taloudellista etuutta, siitä seuraa pääsääntöisesti 45 päivän karenssi, jonka ajalta työntekijälle ei makseta työttömyysetuuksia. Vain jos päättämissopimusta on tarjottu työntekijälle, joka on joka tapauksessa yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen valittu irtisanottavaksi, karenssia ei lähtökohtaisesti tule. Päätöksen karenssista tekee aina TE-toimisto.

Jos työsuhteen päättämissopimuksessa sovittu erokorvaus maksetaan pidemmän ajan kuluessa eli jaksotetaan, työntekijällä ei ole oikeutta työttömyysetuuksiin sillä ajanjaksolla, vaan samalla siirtyy myös ansiosidonnaisen päivärahan maksun alkaminen. Korvaus jaksotetaan yhtä pitkälle ajanjaksolle kuin millaisen ajanjakson palkkaa se vastaa. Mahdollinen kolmen kuukauden karenssi kuluu samanaikaisesti erokorvauksen jaksotuksen kanssa.

Työsuhteen päättämissopimuksen tehneen on tärkeää muistaa ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ellet ole ilmoittautunut TE-toimistoon ja olet ollut pois työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, menetät oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan. Erokorvaus tai omatoiminen työnhaku ilman TE-toimistossa työnhakijana olemista ei ole hyväksyttävä syy.

Miksi sopimusta harkitessa on hyvä ottaa yhteyttä oman ammattiliiton lakineuvontaan?

Sopimukset ovat aina erilaisia ja ne on tarkistettava tapauskohtaisesti. Sopimusluonnos on syytä pyytää itselle tarkasteltavaksi ennen sen allekirjoittamista. Suomen Ekonomien lakimiehiin kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman pian ja selvittää jo neuvotteluvaiheessa, mitä sopimuksen allekirjoittamisesta seuraa. Tämä on tarpeen sekä ehtojen että seurannaisvaikutusten että työttömyysturvan vaikutusten selvittämiseksi.

Työntekijältä ei voida edellyttää sopimuksen allekirjoittamista nopeasti, vaan hänelle tulee antaa kohtuullinen aika sopimuksen ehtoihin perehtymiseen. Erosopimuksen ensimmäinen versio on usein työntekijän kannalta puutteellinen siten, että siitä voi puuttua moni työntekijälle tärkeä asia. Riittävän harkinta-ajan antaminen on molempien osapuolten etu, koska kiire ja painostus saattavat vaikuttaa jopa sopimuksen pätevyyteen.

Kun sopimuksen tekemistä harkitsee, on hyvä olla selvillä esimerkiksi eropaketin vaikutuksesta omaan eläkkeeseen. Erokorvaus ei kerrytä eläkettä. Ennen sopimuksen solmimista on hyvä selvittää eropaketin ottamisen seuraukset myös eläkeyhtiön ja oman pankin kanssa.

Työsuhteen päättämissopimuksella voi olla vaikutuksia myös verotukseen. Työntekijän olisi suositeltavaa ottaa verottajalta selville, onko hänellä mahdollisuutta tuloverolain mukaiseen tulontasaukseen. Jos korvaus vastaa yli vuoden palkkaa, verottajalta kannattaa vaatia tulontasausta eli suuren kertakorvauksen jaksottamisesta verotuksessa usealle vuodelle. Tulontasaus tehdään vähennyksenä työntekijän maksamasta verosta.