Lain mukaan vuosilomasta on annettava 24 päivää kesälomakaudella 2.5.–30.9. Pääsääntö on, että loma pitäisi antaa yhdenjaksoisesti. Loma voidaan myös jakaa, mikäli se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä. Tällöin vähintään 12 päivää tulee saada pitää yhtäjaksoisesti.  

Työnantajan pitää kuunnella työntekijän toiveet loman ajankohdasta, mutta viimeinen sana loman sijoittumisesta on työnantajalla.  

Voiko kesäloma siirtyä?  

Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohdasta pääsääntöisesti viimeistään kuukausi ennen loman alkamista. Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus lomasta on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen. Loman ajankohdasta annettu ilmoitus sitoo työnantajaa, eikä sitä voi yksipuolisesti peruuttaa tai muuttaa. Ajankohdan muuttamisesta voidaan toki sopia. 

Jos työnantaja kuitenkin muuttaa tai peruuttaa jo ilmoitetun loman, työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheuttamansa vahingon, esimerkiksi lomamatkan peruuntumisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijä on velvollinen noudattamaan työnantajan määräyksiä siirretystä tai peruutetusta lomasta, jos loma ei vielä ole alkanut.   

Julkisen sektorin virkaehtosopimusten mukaan työnantaja voi siirtää tai keskeyttää virkamiehen jo aloittaman vuosiloman, jos se on tarpeellista muun muassa terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien välttämättömien tehtävien hoitamiseksi.  

Voiko vuosilomaa pitää muulloin kuin kesällä? 

Kuten alussa jo mainittiin, työntekijällä on oikeus pitää vuosilomaa 24 päivää kesälomakaudella. 

Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia vuosiloman pitämisestä myös muulloin kuin kesällä. Muu aika on kalenterivuoden alusta seuraavan vuoden lomakauden alkuun. Vuoden 2021 loman osalta se tarkoittaa viimeistään 30.4.2022. Tästä 12 päivää ylittävä osa voidaan sopia pidettäväksi vielä myöhemmin, eli vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Tässä esimerkissä siis viimeistään 30.9.2022. 

Jos lomalla sairastuu, voiko lomaa siirtää? 

Jos työntekijä sairastuu vuosiloman aikana, on loma siirrettävä myöhempään ajankohtaan, jos työntekijä sitä pyytää. On hyvä huomata, että loman siirtäminen ei tapahdu automaattisesti. Se edellyttää, että työntekijä on aktiivinen ja tekee sairastuttuaan pyynnön loman siirtämisestä. Samalla on esitettävä selvitys työkyvyttömyydestä.  

Pyynnön loman siirtämisestä voi tehdä omavastuuosuuden eli niin sanotun sairauskarenssin jälkeen. Karenssin pituus riippuu siitä, kuinka paljon työntekijälle on ennättänyt kertyä vuosilomaa. Karenssi on maksimissaan kuusi päivää. 

Miten sairauskarenssin pituus määräytyy? 

Jos vuosilomaa on kertynyt täydet viisi viikkoa (30 päivää), on omavastuu sairastuessa täydet kuusi päivää. Jos lomaa on kertynyt neljä viikkoa (24 päivää) tai vähemmän, ei omavastuupäiviä ole. Toisin sanoen kaikki vuosilomapäivät, jotka ylittävät 24 päivää, ovat omavastuupäiviä aina kuuteen päivään saakka. 

Jos sairastuminen tapahtuu ennen loman alkamista, lomaa on siirrettävä työntekijän pyynnöstä ilman omavastuujaksoa. 

Työ- ja virkaehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia määräyksiä. Ne on syytä tarkistaa aina erikseen.

Mitä kesälomalle tapahtuu lomautuksen aikana?

Lomautus ei vaikuta vuosiloman pitämiseen, vaan loman osalta noudatetaan vuosilomalakia ja mahdollisia työehtosopimuksen määräyksiä kuten normaalisti. Lomautettuna ja vuosilomalla ei siis voi olla samaan aikaan. Loman ajalta maksetaan lomapalkka.