Salokanteleen mukaan ay-liikkeen penseys paikallista sopimista kohtaan näkyy nyt työnantajapuolen, esimerkiksi Teknologiateollisuuden, viimeaikaisissa toimissa.
”Olen sataprosenttisesti sitä mieltä, että jos olisi annettu lisää siimaa, olisi päästy parempaan paikalliseen sopimiseen. Suomen Ekonomeissa olemme ajaneet jo viisi vuotta sitä, että paikallista sopimista olisi pitänyt uskaltaa rohkeammin avata. Mutta nyt nähdään, kun sitä ei ole tehty, niin siitä on seurauksena näitä työnantajapuolen viimeaikaisia ratkaisuja”, hän sanoo.
Esimiehiä ja asiantuntijoita koskevissa työehtosopimuksissa paikallinen sopiminen on huomioitu paremmin. Siksi Salokannel näkee tämän porukan sijaiskärsijänä.
Paikallinen sopiminen avaa Salokanteleen mukaan paljon mahdollisuuksia, ja sitä kannattavat laajasti myös Suomen Ekonomien jäsenet. Paikallinen sopiminen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi työsuhteen ehdoista, kuten palkoista ja lomista, sovitaan yrityskohtaisesti.
Työehtosopimukset perälaudaksi
Paikallisen sopimisen perälaudaksi tarvittaisiin kuitenkin valtakunnallisia työehtosopimuksia.
”Perälautatoiminta olisi helpompi siirtyminen paikalliseen sopimiseen. Tarkoitan sitä, että meillä olisi kollektiiviset työehtosopimukset, joista voisi sitten poiketa paikallisesti – vaikka koko työehtosopimuksen osalta. Mutta jollei poiketa, sitten mennään valtakunnallisten sopimusten mukaan”, Salokannel ehdottaa.
Tällä hetkellä esihenkilöt ja asiantuntijat ovat monella alalla ilman työehtosopimusta. Vaarana on, että yritysten haluttomuus tehdä sopimuksia vain kasvaa tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa Salokanteleen mukaan haasteita muun muassa yleiselle palkkakehitykselle, jos palkankorotuksista ei haluta sopia edes paikallisesti.
Suomen Ekonomien tuoreen palkkatutkimuksen mukaan yleisin syy palkankorotukselle viime vuonna oli työehtosopimuksissa neuvoteltu yleiskorotus. Jo nyt asiantuntijoiden palkkataso on suhteellisen alhainen verrattuna olennaisiin kilpailijamaihin.
Paikallinen sopiminen lisää liittojen merkitystä jäsenilleen
Paikallinen sopiminen ei tarkoita sitä, että työntekijät jäisivät sopimusneuvotteluissa yksin. Esimerkiksi Ruotsissa paikallinen sopiminen on paljon laajempaa kuin Suomessa, ja siellä palkansaajajärjestöillä on iso rooli neuvottelujen tukemisessa.
”Niissä maissa, joissa paikallinen sopiminen on viety tosi pitkälle, niissä liittojen rooli vain kasvaa”, Salokannel uskoo.
Lisätiedot:
