Valtiovarainministeriö julkaisi helmikuussa Suomen talouskasvun näkymiä koskevan raportin. Taaksepäin katsottaessa Suomea on vaivannut jo pitkään hidas tuottavuuskasvu ja alhainen työllisyysaste. VM:n tulevat näkymät ennustavat, että Suomen talous kasvaisi 2020-luvulla keskimäärin vain noin 1 % vuodessa. Samaan aikaan Ruotsin, Tanskan ja Norjan BKT:n arvioidaan kasvavan noin 2 % vuosivauhtia.
Kansanedustaja Juha Sipilän johtama työryhmä laati erinomaisen kotimaisen omistamisen ohjelman. Se sisältää kaivattua konkretiaa – jopa yli 70 toimenpide-ehdotusta.
Koronan jäljiltä Suomen julkisen talouden tila on entistä heikommassa kunnossa. Tarvitaan uusia ratkaisuja, joilla Suomen kasvuun saadaan vauhtia. Tarvitaan etenkin konkretiaa siitä, miten tulisi edetä, jotta saadaan edellytyksiä nopeammalle kasvulle.
Kansanedustaja Juha Sipilän johtama työryhmä laati erinomaisen kotimaisen omistamisen ohjelman. Se sisältää kaivattua konkretiaa – jopa yli 70 toimenpide-ehdotusta. Johtavana ajatuksena on tuoda esiin, miten kotimaista omistajuutta vahvistamalla ja laajentamalla voidaan kirittää talouskasvua. Tällä sitten rahoitetaan alati kalliimmaksi tulevat hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.
Kehysriihi kolkuttaa jo ovella – mitä viedä eteenpäin?
Jäljempänä on joitakin nostoja Kotimaisen omistamisen ohjelman ehdotuksista, jotka tulisi huhtikuun kehysriihessä viedä eteenpäin.
1) Lisätään oman pääoman ehtoista sijoitusrahoitusta
Maailma muuttuu entistä nopeutuvaa tahtia. Vihreä siirtymä ja ilmastonmuutoksen torjunta vaativat investointeja erittäin riskialttiisiin toimiin. Talouden luova tuho nopeutuu entisestään muutoinkin. Lisäämällä pääoman ehtoista sijoitusrahoitusta voidaan mahdollistaa investoiville yrityksille lisärahoitusta.
- Perustetaan ns. kanssasijoitusrahasto, joka sijoittaa businessenkeleiden sijoittajaryhmittymien tekemien rahoituskierroksien rinnalla. Tämä madaltaa kynnystä yksityisille henkilöille sijoittaa rahaston kautta kasvuyrityksiin ja käytännössä tuplaa pääomasijoituksia.
- Selvitetään lainsäädännön muuttamista siten, että sallitaan säätiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen veroneutraali sijoittaminen suomalaisiin ky-yhtiömuotoisiin pääomasijoitus- ja vaikuttavuusrahastoihin. Tämä poistaa säätiöiltä ja esimerkiksi yliopistojen rahastoilta esteitä sijoittaa pitkäjänteisesti kotimaisiin nopeasti kasvaviin startupeihin tai kasvuyrityksiin.
- Hyödynnetään tehokkaammin EU:n oman pääoman ehtoista rahoitusta.
2) Edesautetaan sujuvia omistajanvaihdoksia
Seuraavan 10 vuoden kuluessa arviolta 50.000 yritystä tarvitsee uuden omistajan. Joukossa on monta kannattavaa yritystä, joista osalla on potentiaalia kasvuyritykseksi. Kohdejoukossa on myös suuri määrä työllistäviä yrityksiä, joille olisi erittäin tärkeää mahdollistaa sujuvat omistajanvaihdokset.
- Kehitetään ja vakinaistetaan kansallinen ja maakuntatason omistajanvaihdoksia edistävä palveluntarjonta. Tämä mahdollistaa paremmin omistajanvaihdosten pitkäjänteistä tukemista.
- Nostetaan Finnveran yrittäjälainan 100 000 euron enimmäismäärää merkittävästi. Vuositasolla tätä rahoitusta hyödynnetään nykyisellään joka kolmannessa-neljännessä toteutetussa omistajanvaihdoksessa.
- Kannustetaan nuoria omistajia olemassa olevien yritysten jatkajiksi mm. luomalla ”Yrittäjäksi yritysostoilla” valmennuskoulutusohjelma.
3) Laajennetaan omistajuutta – omistajuus kuuluu kaikille
Kotimaisen omistajapohjan laajentaminen ja monipuolistaminen tukee paitsi myönteisempää ilmapiiriä omistajuuteen myös positiivisesti talouskasvua, investointeja ja tuottavuutta.
- Selvitetään mahdollisuutta liittää osakesäästötili osaksi äitiyspakkausta. Valtio avaa jokaiselle vastasyntyneelle Suomessa vakituisesti asuvalle ”Lapsen Osakesäästötilin”, jolle valtio lahjoittaa 300 euroa.
- Helpotetaan henkilöstörahoitusten perustamista. Käytännössä tehtäisiin henkilöstörahasto mahdolliseksi yrityksissä, joissa on vähintään viisi työntekijää ja yrityksen liikevaihto tai tätä vastaava tuotto on rahastoa perustettaessa vähintään 100 000 euroa.
- Mahdollistetaan listaamattoman yrityksen osakemyynti toimivalle johdolle tai muuten rajatulle joukolle työntekijöitä vastaavalla tavalla kuin tuloverolain 66 a §:ssä nyt määritellään veronalaisen ansiotulon muodostumisesta henkilöstöannissa.
Näillä toimilla saataisiin ensiaskeleet kohti nopeampaa kasvua. Samalla vahvistetaan, monipuolistetaan ja tasa-arvoistetaan suomalaista omistajuutta hallitusohjelman mukaisesti.
Kirjoitus on Lisää talouskasvua -blogisarjan ensimmäinen osa. Siinä esitetään elinkeinopoliittisia avauksia, joilla mahdollistettaisiin Suomeen nopeampi talouskasvu.
Tutustu myös:
Alaston yrittäjä on Ekonomien podcast, jossa vieraat kertovat kasvuyrittäjyystarinansa