Suomalaisessa korkeakoulukentässä oli jo kauan puhuttu opiskelijoiden mielenterveydestä ja jaksamisesta, kun Turun kauppakorkeakoulun opiskelijayhdistys, Turun KY, lanseerasi Terve Mieli -hankkeen.
Aluksi hankkeen ideana oli varmistaa ammattiavun saaminen sitä tarvitseville kauppakorkeakoulun opiskelijoille sekä aihealuetta vaivaavien tabujen rikkominen. Asiantuntijoiden kanssa käydyt keskustelut kuitenkin paljastivat hankkeen todellisen vahvuuden: hankkeen kautta voitaisiin tarjota apua matalalla kynnyksellä. Yhdistyksessä tajuttiin, että kynnyksen madaltaminen mielenterveyteen liittyvien asioiden osalta on tärkeää – kun mieltä painavista asioista uskaltaa ja haluaa keskustella omalle lähipiirille tarpeeksi aikaisessa vaiheessa, saattaa ammattiavun tarve tulevaisuudessa vähentyä.
Hankkeessa päädyttiin keskittymään juuri ruohonjuuritason toimintaan. Mielenterveydellisistä asioista viestittiin, minkä lisäksi vapaaehtoisia tukiopiskelijoita kerättiin kokoon ja aloitettiin kouluttamaan yhdistyksen jäseniä tunnistamaan mielenterveysongelmien tunnusmerkkejä. Yhdistyksen nettisivuille luotiin kattava osio, josta jäsenet saavat tietoa eri ammattitahoista, jotka auttavat tilanteessa, jossa oma jaksaminen ei enää riitä. Yhdistykselle on myös luotu Tukinet-palveluun oma kanava, jonne yhdistyksen jäsenet pääsevät jakamaan tuntemuksiaan anonyymisti toistensa kanssa vapaaehtoisten moderoidessa keskustelua.
Samaan aikaan kun hankkeen ydinidea alkoi teroittumaan, useat tahot tarjosivat apuaan. Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu sekä Turun yliopiston ylioppilaskunta vauhdittivat hankkeen etenemistä taloudellisella tuellaan ja asiantuntijuudellaan. Kauppakorkeakoulun henkilökunnalta saatu julkinen tuki toi hankkeelle uskottavuutta auktoriteettien kautta. Yhdessä mukana olleiden tahojen kanssa perustettiin ohjausryhmä, joka on sittemmin osoittanut tärkeytensä hankkeen jatkuvuuden turvaamisessa. Järjestötoiminnassa tekijät vaihtuvat vuosittain, joten on äärimmäiseen tärkeää varmistaa, ettei tyhjästä tarvitse aloittaa toimijoiden vaihtuessa.
Ongelmat eivät missään tapauksessa kosketa ainoastaan Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoita, minkä vuoksi hanketta lähdettiin laajentamaan myös valtakunnalliselle tasolle.
Turun KY:n Terve Mieli -hankkeen aate on ollut koko vuoden ajan vahvasti pinnalla Suomen Ekonomien kylteripuheenjohtajaverkostossa, jossa myös Turun KY:n puheenjohtaja edustaa yhdistystään muiden Suomen kauppatieteellisten opiskelijayhdistysten puheenjohtajien tapaan. Kylteripuheenjohtajaverkosto päätti yhteisymmärryksessä vuoden 2020 pääteemakseen hyvinvoiva kylteri, jonka tarkoituksena oli tuoda mielenterveyskeskustelua arkisemmalle tasolle ja nostaa kauppatieteilijöiden keskuudessa valitettavan yleisiä mielenterveyden ongelmia päivänvaloon entistä tehokkaammin. Lisäksi useat yhdistykset lähtivät Turun KY:n mallin mukaisesti kehittämään omaa henkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä painottavaa toimintaansa.
Tämä kokonaisuus muotoutui kylteripuheenjohtajaverkoston ja Suomen Ekonomien yhteisellä työpanoksella vuoden mittaan kampanjaksi, jonka nyt tunnemme nimellä Terve mieli, hyvinvoiva kylteri. Yhteistyössä kylteriyhdistykset ja Suomen Ekonomit ovat kuluvalla viikolla esillä yhdessä tärkeän asian puolesta – ja ennen kaikkea aidosti. Koemmekin, että mielenterveysviikon ajan kestävä ja kaikki kauppatieteelliset yhdistykset kattava somekampanja ei ole teennäinen sarja blogeja ja videoita, vaan läpileikkaus siitä työstä, jota kylterijärjestöissä on tehty määrätietoisesti jo verrattain pitkän aikaa.
Henkisen hyvinvoinnin merkitystä ei voi väheksyä, ja nyt asiaan on viimein uskallettu puuttua sen vaatimalla jämäkkyydellä. Yksikään arvosana, urapolku tai titteli ei ole tervettä mieltä tärkeämpää.
Kirjoittajat
Terve Mieli -hankkeen perustajat Aku Lehojärvi ja Samuli Tähtinen
Turun KY:n ja Suomen Ekonomien kylteripuheenjohtajaverkoston puheenjohtaja Kalle Kahanpää